Ero sivun ”Musiikki ja tunteet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20:
Musiikin vaikutusta tunteisiin on vaikeaa estää. Esimerkiksi jo kuulo on aistina vaikeaa sulkea pois käytöstä samoin kuin vaikka näköaisti. Kehomme on havaittu hyväksikäyttävän järjestelmiä ja mekanismeja, jotka hoitavat musiikin herättämien tunteiden ”käsittelyä”. Näitä ovat refleksit (reaktiot), konnotatiivinen järjestelmä (johtopäätökset ominaisuuksien perusteella), assosiaatiot (mielleyhtymät), empaattinen järjestelmä (tunnekarakterien tunnistus) ja kriittinen järjestelmä (tunteiden arviointi), jotka lopuksi yhteisvaikutuksellaan herättävät hienovaraisia tunnekokemuksia.
Myös musiikin koostavilla osasilla on ns. vaikutusalueensa. Sellaisia ovat mm. rytmi – fyysiset ominaisuudet ja osin mieliala; stimuloiva sekä depressoiva vaikutus, harmonia – tunteet ja melodia – ajatukset sekä kognitiivisten toimintojen ja ongelmanratkaisun aktivointi.
Musiikki tutkitusti stimuloi mantelitumaketta, jonka pääasiallisena tehtävänä on tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi. Tunnemuistoja herättämällä musiikki tuo menneisyydessä koetut tunteet tarkasteltaviksi nykyisyyteen ja tarjoaa pinnan, jota vasten peilata nykyhetken tunne-elämää. Musiikki voi siis toimia jonkinlaisena "psykologisena ikkunana" menneisyyteen tuoden menneisyydessä koetut tunteet nykyhetkeen ikään kuin käsin kosketeltaviksi. Yksi filosofinen kysymys on se, ovatko musiikin kautta koetut tunteet todellisia tunteita vai todellisten tunteiden kuvia.
==Lähteet==
| |||