Ero sivun ”Ammatilliset tutkinnot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.193.125.178 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Vesteri tekemään versioon.
Rivi 10:
Ammatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillisessa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Aikuiskoulutuksessa ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttötutkintona.
 
Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko [[näyttötutkinto]]nanäyttötutkintona tai nuorten [[opetussuunnitelma|opetussuunnitelmiin]] perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.
 
Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. [[Näyttötutkinto|Näyttötutkinnoissa]] opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan täysimääräisesti huomioon henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arvosanoin 1–5, joista 5 on kiitettävä, 3–4 on hyvä ja 1–2 tyydyttävä.
 
=== Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot===
Ammattitutkinnossa osoitetaan tietyn alan ammattityöntekijän taitojen hallinta. Tyypillinen tutkintonimike on alalla käytettävä ammattimiehen titteli, esimerkiksi ''sähköasentaja'', ''veneenrakentaja''. Kulttuurin alalla käytetään usein myös kisälli-sanaan päättyviä tutkintonimikkeitä. Tutkinto suoritetaan aina [[]näyttötutkinto]]nanäyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan näytöin. Arviointi tehdään asteikolla hyväksytty tai hylätty.
 
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan puolestaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tämä tehdään aina [[näyttötutkinto]]nanäyttötutkintona. Tutkintonimike on yleensä muotoa, joka tuo esille työntekijän hyvän ammattitaidon, esimerkiksi ''sähköyliasentaja'', ''venemestari''. Usein erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on pätevöittää henkilö työnjohtotehtäviin. Tällöin erikoisammattitutkinnoilla pyritään korvaamaan vanhat opistoasteen tutkinnot
 
=== Tutkintojen perusteet===