Versio 12. syyskuuta 2009 kello 23.43 muokkaa MelancholieBot (keskustelu \| muokkaukset) 33 950 muokkausta p Botti lisäsi: ms:Øre ← Vanhempi muutos		Versio 4. joulukuuta 2009 kello 19.29 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta p kh,w Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Äyri''' ({{k-sv\|öre}} < {{k-la\|aurēus}}, kultainen) on alkuaan ollut painomitta ja myöhemmin [[rahayksikkö]] [[Pohjoismaat\|Pohjoismaissa]]. Se on ollut laskuyksikkönä käytössä [[keskiaika\|keskiajalta]] lähtien, jolloin sen arvo oli ~~1/8~~⅛ [[markka]]a. Se jakautui kolmeen [[aurtua]]an eli kolmeen [[äyrityinen\|äyrityiseen]]. [[Kustaa Vaasa]]n ajoista lähtien se jakautui kahteen aurtuaan. Äyri jakautui keskiajalla [[penninki\|penninkeihin]], joita äyriin sisältyi eri suuruinen määrä eri osissa Pohjoismaita. Määrä vaihteli 24:stä 48:aan. Tanskasta ja Norjasta äyri poistui käytöstä 1300-luvulla, kun näissä maissa siirryttiin [[killinki\|killinkeihin]]. Ruotsissa se säilyi käytössä ja sen arvoksi vakiintui 24 penninkiä koko valtakunnassa. Ruotsissa alettiin 1522 lyödä äyrejä hopearahoiksi. Aluksi äyrin hienopaino oli 1,37 grammaa [[hopea]]a, mutta myöhemmin hopean määrä väheni. Turussa lyötiin äyrejä vuosina 1523–1524. Vuonna 1566 Ruotsissa alettiin lyödä kahden äyrin rahoja. Myöhemmin alettiin tehdä eriarvoisia äyrejä puolesta äyristä 16 äyriin saakka. [[Kupari]]a alettiin käyttää rahametallina 1624, jolloin yksi äyri painoi 32,3 grammaa. Kupariäyrin suhde hopeaäyriin oli sellainen, että yksi hopeaäyri vastasi kahta kupariäyriä. Vuonna 1664 niiden suhde oli 1:3. Kuparin arvo alkoi laskea hopeaan verrattuna, jolloin ihmiset tekivät eron hopea- ja kupariäyrien välillä. Tällöin muodostui kaksi [[rahakanta]]a. [[Kaarle XI]]:n aikana 1661 kuparikanta hyväksyttiin virallisesti ja kolikoissa oli kirjaimet KM (''kopparmynt'', kupariraha). Liikkeeseen lasketuissa hopearahoissa oli kirjaimet SM (''silvermynt'', hopearaha). Käytäntöä jatkettiin vuoden 1776 rahauudistukseen asti. Vuonna 1719 yhtä kupariäyriä alettiin nimittää runstykiksi (ruots. ''run(d)stycke'', raha), joka oli ollut hopeaäyrin nimitys 1520-luvulta lähtien. Viimeisen kerran kupariäyrejä valmistettiin 1778. Äyrin rahoja alettiin lyödä uudelleen ~~lyödä~~vuonna 1855. Vuodesta 1873 lähtien Ruotsissa yksi [[Ruotsin kruunu\|kruunu]] vastasi sataa äyriä. Sama suhde otettiin käyttöön Tanskassa 1873 ja Norjassa 1875 Skandinavian rahaunionin myötä. Lokakuussa 2010 Ruotsissa äyrit poistetaan maksuvälineinä käytöstä. Yhden kruunun kolikosta tulee pienin käypä raha.

Ero sivun ”Äyri” versioiden välillä