Ero sivun ”Agan Burjatia” versioiden välillä

[[Kuva:RussiaAga.png|Agin-Burjatian autonomisen piirikunnan sijainti Venäjän federaation kartalla]]

| Perustettu || [[1937]]

| Kotisivu || http://www.aginskoe.ru/

'''Agin-Burjatian autonominen piirikuntaBurjatia''' (myöson '''Agan[[Taka-Burjatia'''Baikalian aluepiiri]]in kuuluva piirikunta ({{k-ru|Агинский Бурятский округ|Aginski Burjatski okrug}}) kaakkoisessa [[Siperia]]ssa [[Venäjä]]llä, lähellä [[burjaatinBurjatia|Burjatian]] kielija [[Mongolia|burjaatiksiMongolian]] Агынrajoja. БуряадайVuoteen автономито2008 округ,alueen Agynnimi Burjaadajoli avtonomito'''Agin-Burjatian okrug,autonominen piirikunta''' ({{k-ru|Агинский Бурятский автономный округ|Aginski Burjatski avtonomnyi okrug}}) oli, [[autonominen piirikunta]]burjaatin [[Siperiakieli|Itä-Siperianburjaatiksi]] eteläosassaАгын [[Venäjä|Venäjällä]]Буряадай lähelläавтономито округ, Agyn Burjaadaj avtonomito okrug), jolla oli [[Burjatiaautonominen piirikunta|Burjatianautonomisena piirikuntana]] jaoli [[MongoliaVenäjän aluejako|MongolianVenäjän liittovaltiosubjektin]] rajoja.asema, Piirikuntavaikka se oli myös tuolloisen [[Tšitan alue|Tšitan alueen]] osa. Piirikunta oli Tšitan alueen kokonaan ympäröimä. Kansanäänestyksen jälkeen autonominen piirikunta ja neTšitan alue yhdistettiin 1. maaliskuuta 2008, [[Zabaikalskinjolloin aluepiiri]]ksi.niistä Alueenmuodostui läpiTaka-Baikalian virtaa [[Onon]]-jokialuepiiri.

Vuonna 2002 oli väestöstä [[burjaatit|burjaatteja]] on 62,5 %, [[venäläiset|venäläisiä]] 35,1 %, [[tataarit|tataareja]] 0,5 % ja muita 1,9 % (koostuu 51 etnisestä ryhmästä). Burjaattien suhteellinen osuus piirikunnan väestöstä on lisääntynyt, sillä vuonna 1989 väestöstä oli [[burjaatit|burjaatteja]] on 54,9 % ja [[venäläiset|venäläisiä]] 40,8 %. Tähän vaikuttavat venäläisten poismuutto alueelta sekä burjaattien suurempi syntyvyys venäläisiin verrattuna. VirallisiaAutonomisen piirikunnan virallisia kieliä ovatolivat [[burjaatin kieli|burjaatti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]]. Väestötiheys onoli 3,8 as./km².

Piirikunnassa ei ole kaupunkeja. ja hallinnollisenaHallinnollisena keskuksena on [[Aginskoje]]n kaupunkityyppinen taajama (9 300 as.), joka on kaupunkityyppinen taajama. Kaikkiaan piirikunnassa on neljä taajamaa ja 3kolmekolme piiriähallintopiiriä (районraion). PiirikuntaaAutonomista piirikuntaa (-2008) johtavatjohtivat hallinnon päämies ja duuma-parlamentti.

* [[AginskinDuldurgan piiri|Aginski]] (АгинскийДульдургинский)

* [[DuldurginskinMogoituin piiri|Duldurginski]] (ДульдургинскийМогойтуйский) .

Piirikunnan vanhimpia asukkaita ovat [[burjaatit]], ja alueen historia liittyy läheisesti [[Burjatia|Burjatian]] tasavallan historiaan aina vuoteen [[1937]], jolloin burjaattien asuinalueet jaettiin useaan hallintoyksikköön. PiirikuntaPiirikuntaa kuuluiperustettaessa 1937 sen nimi oli Agin-burjaatti-mongolien kansallinen piirikunta <!--- ?--->({{k-ru|Агинский Бурят-Монгольский национальный округ|Aginski Burjat-Mongolski natsionalnyi okrug}}), mikä vuonna 1958 muutettiin Agin-Burjatian autonomiseksi piirikunnaksi. Neuvostoliiton aikana piirikunta kuului Tšitan alueeseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se säilyi edelleen osana Tšitan aluetta, mutta siitä tuli myös suoraan Venäjän federaation alainen subjektiyksikkö, (alue)liittovaltiosubjekti, jollainen myös Tšitan alue oli. Tšitan alue ja piirikunta yhdistyivät 1.3.2008 Taka-Baikalian aluepiiriksi. Nykyisellä piirikunnallakin on itsehallintoelimensä.