Ero sivun ”Kontaktimenetelmä” versioiden välillä

Kontaktimenetelmän ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan [[rikkidioksidi]]a, joko polttamalla [[rikki]]ä tai kuumentamalla rikkiä sisältäviä malmeja kuten [[pyriitti]]ä, [[sinkkisulfidi]]a tai [[lyijysulfidi]]a.<ref name="chemguide">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.chemguide.co.uk/physical/equilibria/contact.html | Nimeke =The Contact Process | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =ChemGuide | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="systematic">{{Kirjaviite | Tekijä =Don M. Yost | Nimeke =Systematic Inorganic Chemistry| Vuosi =2007| Sivu =333|Julkaisija =READ BOOKS | Tunniste =| www =http://books.google.fi/books?id=qPGzhL3Y50YC&pg=PA333&dq=Systematic+Inorganic+Chemistry+%2B+contact+process | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =15.7.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>

Seuraavaksi rikkidioksidikaasu kuivataan ja siitä poistetaan epäpuhtaudet, jotka voisivat haitata katalyytin toimintaa. Tärkein epäpuhtauksista on [[arseenitrioksidi]], joka poistetaan [[rauta(II)hydroksidi]]n avulla [[rauta-arseniitti]]na.<ref name ="citycollegiate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.citycollegiate.com/sulphuric_acid1.htm | Nimeke =SULPHURIC ACID (H2SO4) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =City Collegiate | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Puhdistuksen jälkeen rikkidioksidi johdetaan kammioon, jossa se katalyytin avulla hapetetaan [[rikkitrioksidi]]ksi. Phillipsin patentoimassa kontaktimenetelmässä katalyyttinä oli [[platina]]. Nykyään yleensä käytetään [[divanadiinipentoksidi]]a, joka on halvempaa ja kestää paremmin epäpuhtauksia.<ref name="pumping">{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.acs.org/subscribe/journals/tcaw/10/i09/html/09chemch.html | Nimeke =Sulfuric acid: Pumping up the volume | Tekijä =David M. Kiefer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =ACS Publications | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Reaktiokammiossa lämpötila on 400&ndash;450&nbsp;°C ja [[paine]] on yhdestä kahteen ilmakehän painetta. Näissä olosuhteissa jopa 99,5&nbsp;% rikkidioksidista hapettuu rikkitrioksidimolekyyleiksi.<ref name="chemguide" /> Divanadiinipentaoksidi auttaa rikkidioksidin hapettumista pelkistymällä divanadiinitetraoksidiksi, joka reaktiokammion hapen vaikutuksesta hapettuu jälleen alkuperäiseen muotoonsa.<ref name ="handbook">{{Kirjaviite | Tekijä =Pradyot Patnaik | Nimeke =Handbook of inorganic chemicals | Vuosi =2002| Sivu =964 |Julkaisija =McGraw-Hill Professional | Tunniste =ISBN 9780070494398 | www =http://books.google.com/books?id=Xqj-TTzkvTEC&pg=PA243&dq=%22Cobalt+hydroxide%22+OR+%22Cobalt(II)+hydroxide%22&as_brr=3&ei=oI_NSeKSPJWOyAT5k7HWBQ | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 15.7.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>

:2 SO₂ + O₂ → 2 SO₃, ΔH = -196 kJ/mol <ref name="chemguide" />