Ero sivun ”Myrskylän ilmavalvonta-asema” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
haastattelut ei käy lähteeksi + muuta korjailua |
Lähteet Myrskylän kunnankirjaston aineiston mukaan |
||
Rivi 1:
{{Korjattava|Pitkälle lähteetöntä muistelusta.}}
'''Myrskylän ilmavalvonta-asema''' aloitti toimintansa [[talvisota|talvisodan]] alkaessa [[30. marraskuuta]] [[1939]]. Se oli toiminta-aikanaan Kotkan, Porvoon, ja pisimpään Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa. Ilmavalvonta-aseman yksikkönumero oli Lahden ilmavalvonta-alueen alaisuudessa 1413.
Rivi 10 ⟶ 8:
Ensimmäisen havaintonsa Myrskylän ilmavalvonta-asema teki jo talvisodan alkamispäivänä. [[30. marraskuuta]] [[1939]] kello 11:30 Myrskylästä ilmoitettiin Lahden ilmanvalvontakeskukselle, että Myrskylän yli tuli kolme pommikonetta kohti Lahtea. Koneet tavoittivat Lahden matalalla vain noin 300 metrin korkeudessa. Lennon tavoitteena oli pommittaa rautatie poikki Lahdessa, mutta pommit pudotettiinkin jo [[Laune]]ella, jolloin ne tekivät tuhoa siellä ja aiheuttivat ilmeisesti viiden hengen tappiot. Ilmatorjuntaa Lahdessa ei oltu onnistuttu ryhtymään, koska asemat eivät olleet miehitetyt.
[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Lahtea pommitettiin 36 kertaa. Pommituksissa kuoli 26 henkeä, haavoittui vaikeasti 24 henkeä ja haavoittui lievästi 33 henkilöä. Kaupungissa 40 rakennusta tuhoutui täysin, 50 paloi ja 414 vaurioitui jollain tavoin. Lahtea vastaan hyökkäsi 373 lentokonetta, jotka pudottivat noin 2 600 pommia.<ref
Toisen lähteen
Jatkosodassa Suomen pommitettiin vain ensimmäisenä pommituspäivänä [[25. kesäkuuta]] [[1941]].<ref
Jatkosodan aikana Lahdessa oli 41. raskas ilmatorjuntapatteri neljällä 76 mm ilmatorjuntakanuunalla varustettuna, 41. kevyt ilmatorjuntajaos kahdella 40 mm:n ilmatorjuntakanuunalla varustettuna ja 42. kevyt ilmatorjuntajaos kahdella 40 mm ilmatorjuntakanuunalla varustettuna.
Rivi 22 ⟶ 20:
==Valvontajärjestelyt==
Alkuaikoina ilmavalvonta-asemalla toimi tukena ilmavalvontamies Pankamo Lahden ilmavalvonta-aluekeskuksesta. Toimintaa koordinoivan [[Myrskylän suojeluskunta|Myrskylän suojeluskunnan]] paikallispäällikkönä toimi Edvard ''Eetu'' Alestalo, vartiopäällikkönä Lennard ''Lenni'' Koskinen ja varavartiopäällikkönä Armas Kilpinen sekä loppuaikoina Janne Kerkkola. Valvontavuoroja järjesteli myös Helmi Jokinen.
Ilmavalvonta suoritettiin kahtena kuuden lotan ryhmänä. Yhden ryhmän valvontavuorot olivat viikon mittaisia. Yksi valvontavuoro oli kahden tunnin mittainen ja tornissa oli kaksi ilmavalvojaa samanaikaisesti neljän muun ollessa vapaalla, nukkumassa tai maatilojen töissä tai noutamassa jotain tarpeellista. Lämpötilan kylmetessä valvontavuoroja saatettiin lyhentää jopa tunnin tai viidentoista minuutin pituisiksi.▼
▲Ilmavalvonta suoritettiin kahtena kuuden lotan ryhmänä. Yhden ryhmän valvontavuorot olivat viikon mittaisia. Yksi valvontavuoro oli kahden tunnin mittainen ja tornissa oli kaksi ilmavalvojaa samanaikaisesti neljän muun ollessa vapaalla, nukkumassa tai maatilojen töissä tai noutamassa jotain tarpeellista. Lämpötilan kylmetessä valvontavuoroja saatettiin lyhentää jopa tunnin tai viidentoista minuutin pituisiksi. Ajoittainen -30 C:n pakkanen edellytti lämpimintä mahdollista pukeutumista korkealla tornissa.
Aseistuksena tornissa oli pelkkä suojeluskunnan pistooli. Asekoulutusta ei ilmavalvontalotille erikseen annettu, mutta osa oli oppinut ampumaan jo kotonaan. Myös toiset näyttivät, miten pistoolia käytetään ja joskus [[sotilaspoika|sotilaspojat]] tulivat tueksi tai seuraksi ilmanvalvontatorniin. Käytännössä talvi- ja jatkosodan aikana kuitenkaan desantit tai lentokoneet eivät uhanneet ilmavalvontatornia.
Rivi 28:
Ilmavalvonnan vartiotupana toimi vapaavuorolaisille aluksi tornilta 1,5 kilometrin päässä oleva Helskeen hirsirakennus. Toiminnan alkuaikoina muonituslotat toivat vartiotuvalle ruokaa, mutta tästä luovuttiin myöhemmin. Jatkosodan aikana vartiotuvaksi otettiin Sepänmäellä oleva Ylöstalon rakennus, jota kutsuttiin ''Kuoppalan huvilaksi''. Se on nykyään ''Felinin talo''. Kolmantena vartiotuvan paikkana toimi vartiopäällikkö Janne Kerkkolan talo, jossa [[1950-luku|1950-luvulla]] toimi Lehtimäen kauppa ja sittemmin baari.
Koska vartiotuvalle oli talvisodan aikana 1,5 kilometrin matka, yksi ilmavalvontalotista ehdotti, että lähemmäs ilmavalvontatornia tuotaisiin [[Lotta Svärd]]in kioski Osuuskaupanmäeltä taukotuvaksi. Koska siirretty kioski oli lähellä ilmavalvontatornia, voitiin valvontavuoroa lyhentää puolituntiseksi. [[1942]] kioski paloi vahingossa, minkä jälkeen rakennettiin oikeaoppinen 3 m x 5 m laaja [[korsu]], jossa oli sänky, [[kamiina]] ja sähkövalot. Ilmavalvontatornista tuli vaijeri korsuun, jolla ilmavalvoja saattoi herättää seuraavan vuorolleen vaijerin päällä olevan [[lehmänkello]]n avulla.
Ilmavalvontatornin lähelle oli laitettu myös maahan suuri punainen nuoli, jolla ilmavalvojat saattoivat osoittaa vihollislentokoneiden suunnan omille lentokoneille. Ilmavalvontalotta Paula Rantasalmen (s. Helskeen) mukaan ajoittain pommikoneita oli niin paljon, että ilmavalvontatornista katsoen se vaikutti peltikatolta. Hänen mukaansa havainnoista noin 1/2 tunnin päästä koneet saattoivat päästä kohteisiinsa Helsingissä ja Porvoossa, jossa kerrottiin kadun tuhoutuneen, vaikka virallisten ilmoitusten mukaan ilmatorjunta onnistui hyvin.
==Uhkakuvia==
Rivi 38 ⟶ 42:
===Desantit===
[[Ilmavalvontalotta]] Vieno Virtasen valvontavuorolla lentokone tuli yöllä lännestä matalalla, jonka moottoriäänet välillä hiljenivät ja itään mennessä jälleen voimistuivat. Ollessaan yksin tornissa hän teki asiasta ilmoituksen ja myöhemmin Myrskylässä ja Pukkilassa otettiin kiinni kuusi [[desantti]]a.
Myrskylän lähistölle pudotettiin tiettävästi ainakin kuusi [[desantti]]a.▼
==Sosiaalista toimintaa - Korsutyttöjen kekkerit==
Rivi 47 ⟶ 51:
''Ilmavalvontalottien muistomerkki'' on [[8. elokuuta]] [[2009]] [[Lotta Svärd]]-järjestöön kuuluneiden Myrskylän ilmavalvonta-aseman ilmavalvontalottien muistoksi pystytetty muistomerkki, jossa hiekkamaalle [[mäntykangas|mäntykankaalle]] on pystytetty graniittinen kivipaasi [[Kentänmäki|Kentänmäellä]]lla sijainneessa [[ilmavalvontatorni]]ssa ilmatilaa [[aisti-ilmavalvonta|aisti-ilmavalvoneille]] lotille. Noin kolmen tonnin painoisen Myrskylä punaista graniittia olevan [[Paasi|paaden]] ympärillä on harmaita [[katukivi]]ä, joiden keskellä on mustilla katukivillä muodostettu Lotta Svärdin risti. Muistomerkin viimeisteli Louhinta Lampi Oy.
Muistomerkkihanke syntyi [[2007]] Myrskylän Reserviläiset ry:n ja Myrskylän Reserviupseerit ry:n jäsenten välisessä keskustelussa. [[9. maaliskuuta]] reserviupseerien puheenjohtaja Seppo Helske esitteli hankkeen reserviläisten vuosikokouksessa. Patsastoimikuntaan valittiin kummastakin yhdistyksestä Seppo Helske, Jouko Hyvärinen, Petri Kymäläinen, Nisse Virén, Matti Perttilä, Niilo Salminen ja Kari Strömmer.
Muistomerkki päätettiin pystyttää maanmittaushallituksen entisen [[1930-luku|1930-luvulla]] pystytetyn [[kolmiomittaustorni]] paikalle, jossa toimi ilmavalvontatornina. Kolmiomittaustorni oli perustettu Myrskylän korkeimmalle paikalle, joka sijaitsee nykyään Kentämäellä, silloiselle Supinmäellä. Paikan korkeus on 97,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Kolmiomittaustornin korkeus oli noin 15 metriä ja sen korkeus merenpinnasta oli 103,6 metriä. Tornin yläreuna oli puunlatvojen korkeudella. Havaintolavan kaiteen korkeus oli 1,4 metriä lavan alaosasta ja sen leveys oli noin 0,3 metriä.
Rivi 54 ⟶ 58:
Myrskylässä oli Kentänmäen ilmavalvontatornille myös varavalvontatorni. Se sijaitsi Kukkulanmäen Graniittikalliolla, mutta sitä ei tarvittu. Sen korkeus merenpinnan tasosta oli vain 93 metriä ja tornin korkeus maasta 9 metriä.
▲Myrskylän lähistölle pudotettiin tiettävästi ainakin kuusi [[desantti]]a.
Muistomerkin pystyttivät avustuksin [[Reserviläisliitto|Myrskylän Reserviläiset]] ja [[Suomen Reserviupseeriliitto|Myrskylän Reserviupseerit]].
Rivi 59 ⟶ 65:
==Lähdeviitteet==
{{Viitteet}}
==Lähteet==
*Ilmavalvontalottien Paula Rantasalmen, Maire Mertakorven, Annikki Forssell’in, Vieno Virtasen, ja Annikki Ahvenaisen haastattelut.
*Sotaveteraanien Birger Fossell’in, Eero Mertakorven ja Reijo Anttilan haastattelut
*Sotilaspoikien Heikki Helskeen, Niilo Salmisen ja Åke Almialan haastattelut.
*Petri Kymäläisen on myös selvitykset [[sota-arkisto|sota-arkistosta]].
*Jouko Hyvärisen esitelmä [[8. elokuuta]] [[2009]]
==Katso myös==
|