Versio 2. joulukuuta 2009 kello 00.19 muokkaa Pitke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 32 124 muokkausta Länkiin liittymättömiä löpinöitä pois, muotoa ja kh ← Vanhempi muutos		Versio 2. joulukuuta 2009 kello 01.45 muokkaa kumoa Pitke (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 32 124 muokkausta Muotoa, kielenhuoltoa ja propagandaluutaa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Clydesdale horse.JPG\|thumb\|Nuori [[clydesdalenhevonen]] länget kaulassaan.]] ~~{{Korjattava/muoto\|Väliotsikoita}}~~ '''Länget''', '''ränget''' ovat yleinen hevosilla käytettyjen [[valjaat\|työvaljaiden]] keskeinen osa. Länget pannaan hevosen kaulan tyveen ja sen rintaa ja lapoja vasten. Länget välittävät hevosen vedon aisoihin ja kuormaan. Länkimalleja on useita ja ne vaihtelevat maittain ja kulttuurialueittain. ~~[[Kuva:Percheron 3 stehend rechts.jpg\|300 px\|thumb\|Työhevosella on länget kaulassaan.]]~~ '''Länget''', '''ränget''' ovat [[valjaat\|työvaljaiden]] osa. Juuri längillä [[hevonen]] vetää perässään esimerkiksi rekeä työntämällä itseään länkiä vasten. Länkien sijaan voidaan käyttää rintaremmiä ja siitä edelleen kehitettyä kolmipistehihnaa, mutta raskaiden kuormien vetoon länkivaljastus on parempi. Längissä on myös eroja kesä- ja talvikäytön välillä. Kesäisin hevonen tavattiin valjastaa sila- eli tamppivaljaalla niin juhlaan kuin arkiseen askareeseen. Talvella taasen hevonen vajastettiin luokkavaljaalla kirkkoreen eteen kuin vetämään raskasta tukkirekeä. Erona silavaljaassa on sen teknisyys ja runsaat metallisoljet "pirun karkottimineen". Vetohihna kiinnitettiin länkeen rautahahlon läpi ja säädettiin soljella. Längen puoliskot kiinnitettiin yhteen ylhäältä harjustimesta nahkahinalla ja alhaalta rinnustimesta, kummassakin puolikaassa olevan neliskulmaisen reiän läpi soljellisella nahkahihnalla. ==Valjastustapoja== Hevosystävällisen ja maailman parhaan valjastusmuodon, luokkavaljaan längessä, vetoruoma pujotettiin kahden reiän läpi ja solmittiin joko itä- tai länsi-suomalaisella tavalla. Längen puolikkaat kiinnitettiin harjustimesta nahkahihnalla ja rinnustimesta yhden reiän läpi nahkahihnalla, jonka päässä oli solmu. Nahkahihna kierrettiin kerran rinnustimen pykälien ympäri ja kiristettiin siten, että längen puolikkaat menivät melkein yhteen ja luokka jännittyi asentoonsa kiristäen samalla ruomaa vetäen aisat tiukemmin luokkaa vasten kiinni. Kiristyksen jälkeen hihna kierrettiin vielä kerran pykälien ympäri ja hihnan pää vietiin puolikkaiden keskeltä ja hihnan yläkautta takapuolelta läpi, tiukaten hihna toisen pykälän kulmaan. Nahkahihnaa ei tarvitse solmia, vaan hihna itsessään piti kireyden ja länkien puolikkaat yhdessä koko päivän. Länkiä on käytetty muillakin vetoeläimillä kuin hevosilla, mm. IKL:n mies Lapualta, Vihtori Kosola harjoittii länsi-suomen karjan eli nupan jalostusta. Hänellä oli Matti-sonni luokkavaljastettuna trillojen eteen vetäjäksi. Muualla maailmassa nauta on edelleen yleinen vetojuhta ja ne tavataan valjastaa iesvaljaalla. Länkivaljastus on maailmanlaajuisesti tunnettu valjastustapa. Se soveltuu kaikenlaiseen vetotyöhön, mutta sitä käytetään erityisesti raskaiden kuormien vedossa. Euroopassa ja Amerikoissa länkivaljastus on perinteisesti ollut raskaan ajon valjastustapa; kevyeeseen - ja huvitteluajoon on käytetty [[sila]]valjastusta, jossa hevosen veto välittyy aisoihin lähinnä rinnan ympäri kulkevan ''silan'' välityksellä. Suomessa, Venäjällä ja Itä-Baltian maissa on myös käytetty vuosisatojen ajan [[luokki]]valjastusta, jossa länkivaljastukseen liittyy kaareva ''luokki'', joka pitää aisat irti hevosen kyljistä ja toimii joustavana kappaleena hevosen ja kuorman välillä. ==Historiaa== Länget valmistetaan koivun juuresta jotta puun syyt menevät samansuuntaisesti. Tarvittaessa länkiä vahvistetaan raudoittamisella. Alkuun löydettäessä sopivat puuaihiot ojan reunamilta, karkea valmistus muotoon, tehdään pölkyn päällä kirveellä veistämällä. Hienompi työ tehdään "noloonkolovilla", höylällä ja puukolla. Hevoseen tai toppaukseen vastaava pinta karhennetaan raspilla, karhennus estää liukumisen. Sääntönä on, että rinnustimesta noin 1/3 osan korkeudella on pakka joka on samalla hevosen vetopiste, tähän paikkaan myös vetoruoman reiät tehdään tai metallihahlo naulataan kiinni. Vastaavasti hevosella, on tässä kohdin olkapäissään kuoppa, jonne längen pakka asettuu ja myötäillee hevosen liikkeitä. Kuitenkin länkeä tehtäessä hevoselle, on aina huomioitava se tosiasia, että jokainen hevonen on yksilö. Sovitettaessa länkiä kaulaan, pakka saattaakin asettua väärälle kohdalle ja aiheuttaa joko länkien nousemisen, jolloin rinnustin painaa vedettäessä hevosen henkitorvea. Vastaavasti länkien alas painuminen, rasittaa hevosen niskaa. Länki kiristetään niin kireälle, että sormet mahtuvat väljästi hevosen ja länkien väliin. Längissä saattaa olla hevosta vasten pehmuste, länkipatja, joka voi olla esimerkiksi huopaa tai nahalla päällystettu toppaus. Siankarva on hyvä täyte länkipatjaan, koska se pitää patjan muodossaan ja kuivuu nopeasti. [[Tiedosto:Faîs'sie d'Cidre 2009 67.jpg\|200 px\|thumb\|~~Vanhoja~~Yksiosaisia länkimalleja Jersey-saarelta.]]▼ Ensimmäinen vetohevosilla käytetty vetoväline oli luultavasti härilläkin käytetty kaularemmi, joka sopi kyllä härille mutta kuristi hevosia. Kaularemmistä sovellettiin [[Eurooppa\|Euroopassa]] rintaremmi, joka levisi yleiseen käyttöön 600-luvulla. Rintaremmi on kevyt eikä kurista, mutta saattaa hiertää hevosen rintaa.▼ [[Kiina]]ssa länkivaljaita tiedetään käytetyn ensimmäisen kerran noin vuoden 200 eaa. aikoihin. Pohjois- ja Itä-Euroopassa länkivaljaita on käytetty jo huomattavasti kauemmin. Länsi- ja Etelä-Eurooppaan asti länget kulkeutuivat kuitenkin vasta noin tuhat vuotta myöhemmin. ▼ Länget voivat olla umpinaiset, jolloin ne puetaan hevosen kaulaan pujottamalla. Suomen sotaväki käytti tykistön hevosilla tykkivaljaita, joissa oli alumiinista valetut umpinaiset länget. Koskenkorvalaisen tykkimies Koivuniemen mukaan, hevoset vihasivat umpinaisia länkiä ja moni hevonen pyrki kieltäytymään kaulan läpi pujotukselta. Useimmiten länget koostuvat kahdesta erillisestä puoliskosta. Suomessa on perinteisesti käytetty jälkimmäisiä ja ne on veistetty hevosen parasta ajatellen hevoskohtaiseksi. Harjustin ja rinnustin ovat nahkaisia hihnoja, joita kiristämällä tai löysäämällä länkien kokoa voidaan hiukan säätää.▼ Länget ovat merkittävä keksintö. Kaularemmillä valjastettu hevonen voi vetää noin 500 kg, rintaremmillä noin 1000 kg ja länkivaljailla noin 1500 kg. Talvella [[luokki~~\|luokkavaljastetut~~]]valjastetut [[suomenhevonen\|suomenhevoset]] ovat saattaneet vetää jopa yli 6000 kg tukkikuormia lumisilla metsätyömailla.▼ Ruotsalaisia "jääpallomailalänkiä", voidaan säätää niskan puolelta ''harjustimesta'' kolmeen korkeusasentoon. Tämä siksi, että yhtä länkiparia, voidaan käyttää useamman hevosen kesken. Käytännöllistä sinänsä, mutta heikentää hevosen hyvinvointia ja vetokykyä. Pahimmassa tapauksessa saattaa rikkoa hevosen olkapäät ja siksi länkien alla, saattaa olla nahalla päällystetty hyvin paksu ja tiukka olkitoppaus. Joissain längissä (esimerkiksi ruotsalaisissa työvaljaissa) rinnustimena saattaa olla metalliketju. ==Valmistus== Kun työhevosia käytettiin Suomessa vielä paljon, länget valmistettiin jokaiselle hevoselle yleensä mittatilaustyönä. Nykyisin on hankala saada muita kuin tehdasvalmisteisia länkiä. Länkien tulee istua hevoselle hyvin, koska koko kuorman paino kohdistuu niihin. Epäsopivat länget aiheuttavat hiertymiä ja voivat jopa hankaloittaa hevosen hengitystä sen veteäessä. Suomessa länget on perinteisesti valmistettu [[koivu]]n juuresta, jotta puun syyt menisivät samansuuntaisesti. Tarvittaessa länkiä on vahvistettu raudoittamalla. Puuaineksen ensimmäiset karkeat muotoilut tehdään [[kirves\|kirveellä]] veistämällä. Myöhempi muotoilu tehdään höyläämällä, veistämällä ja hiomalla. Hevosta tai toppausta vasten tulevat pinnat karhennetaan, jottei länki liukuisi. Längen alapään eli rinnustimen lähellää, noin kolmasosan korkeudella on ''pakka'', joka välittää suurimman osan vedosta länkiin. Tähän paikkaan tehdään ''vetoruoman'' reiät tai naulataan [[hahlo\|metallihahlo]]. Hevosella on vastaavalla kohdalla lavassa kuoppa, johon längen pakka asettuu. ~~==Historia==~~ ▲[[Tiedosto:Faîs'sie d'Cidre 2009 67.jpg\|200 px\|thumb\|Vanhoja länkimalleja Jersey-saarelta.]] ▲Ensimmäinen vetohevosilla käytetty vetoväline oli luultavasti härilläkin käytetty kaularemmi, joka sopi kyllä härille mutta kuristi hevosia. Kaularemmistä sovellettiin [[Eurooppa\|Euroopassa]] rintaremmi, joka levisi yleiseen käyttöön 600-luvulla. Rintaremmi on kevyt eikä kurista, mutta saattaa hiertää hevosen rintaa. Längissä saattaa olla pehmuste eli länkipatja, joka voi olla esimerkiksi huopaa tai nahalla päällystettu toppaus. [[Sika\|Siankarvaa]] on pidetty hyvänä täyttenä länkipatjaan, koska se karkeana pitää muotonsa ja kuivuu nopeasti. Harjustin ja rinnustin ovat länkien ylä- ja alapäässä olevat nahkaiset hihnat, joita kiristämällä tai löysäämällä länkien kokoa voidaan hiukan säätää. ▲[[Kiina]]ssa länkivaljaita tiedetään käytetyn ensimmäisen kerran noin vuoden 200 eaa. aikoihin. Pohjois- ja Itä-Euroopassa länkivaljaita on käytetty jo huomattavasti kauemmin. Länsi- ja Etelä-Eurooppaan asti länget kulkeutuivat kuitenkin vasta noin tuhat vuotta myöhemmin. Länget ovat hevoskohtainen varuste: jos pakka on tehty länkeen väärälle kohdalle, länget voivat nousta liian ylös (jolloin rinnustin painaa hevosen henkitorvea), tai liian alas (jolloin ''harjustin'' painaa hevosen niskaa). Joissain länkimalleissa rinnustimena voidaan käyttää metalliketjua. Kaksiosaiset länget kiristetään harjustimesta ja rinnustimesta puettaessa siten, että hevosen ja länkien väliin jää sormienmentävä väli. Nykyisin länkiä valmistetaan lähinnä liukuhihnatyönä, mikä lisää esimerkiksi toppauksen tarvetta. ==Länkimalleja== ▲Länget voivat olla umpinaiset, jolloin ne puetaan hevosen kaulaan pujottamalla. Suomen sotaväki käytti tykistön hevosilla tykkivaljaita, joissa oli ~~alumiinista valetut~~[[alumiini]]set umpinaiset länget. Koskenkorvalaisen tykkimies Koivuniemen mukaan, (kaksiosaisiin länkiin tottuneet) hevoset vihasivat umpinaisia länkiä ja moni hevonen pyrki kieltäytymään kaulan läpi pujotukselta~~. Useimmiten länget koostuvat kahdesta erillisestä puoliskosta~~. Suomessa on perinteisesti ~~käytetty~~käytetyt ~~jälkimmäisiä ja ne on veistetty hevosen parasta ajatellen hevoskohtaiseksi. Harjustin ja rinnustin~~länget ovat ~~nahkaisia hihnoja, joita kiristämällä tai löysäämällä länkien kokoa voidaan hiukan~~olleet ~~säätää~~kaksiosaisia. Ruotsalaisia "jääpallomailalänkiä" voidaan säätää niskan puolelta ''harjustimesta'' kolmeen korkeusasentoon. Näin yhtä länkiparia voidaan käyttää useammille hevosille. Hevosen hyvinvoinnin ja vetokyvyn kannalta yksilöllisesti valmistetut länget ovat kuitenkin korvaamattomat. ▲Länget ovat merkittävä keksintö. Kaularemmillä valjastettu hevonen voi vetää noin 500 kg, rintaremmillä noin 1000 kg ja länkivaljailla noin 1500 kg. Talvella [[luokki\|luokkavaljastetut]] [[suomenhevonen\|suomenhevoset]] ovat saattaneet vetää jopa yli 6000 kg tukkikuormia lumisilla metsätyömailla. ==Aiheesta muualla==

Ero sivun ”Länget” versioiden välillä