Ero sivun ”Nukleiinihappo” versioiden välillä

Nukleiinihapon rakenneyksikkö on [[nukleotidi]]. Nukleotidit koostuvat [[fosfaatti]]-, [[sokeri]]- ja emäsosasta[[emäs]]osasta. DNA:n sokeriosa on [[deoksiriboosi]], johon 2. hiileen on liittyneenä [[vety]], kun taas RNA:n sokeri on [[riboosi]] ja siinä on kakkoshiileen liittyneenä [[hydroksidi|OH]]-ryhmä. Perusemäksiä on viittä erilaista: [[adeniini]], [[tymiini]], [[guaniini]], [[sytosiini]] ja [[urasiili]]. Urasiili esiintyy tymiinin tilalla RNA:ssa.

Nukleotidit liittyvät nukleiinihapporihmaksi fosfaattiosan kiinnittyessä fosfodiesterisidoksen[[fosfodiesteri]]sidoksen välityksellä sokeriosan 5'-hiileen. Nukleiinihapot kasvavat vain sokeriosan päädystä, joten nukleiinihapoilla on suunta. Merkinnät 3' ja 5' ilmaisevat nukleiinihapon suuntaa. 5'-pää on ketjun fosfaattiin päättyvä puoli, kun taas 3'-pää loppuu sokeriin.

DNA esiintyy yleensä kahden nukleiinihapporihman muodostamana kaksoiskierteenä, kun taas RNA esiintyy yleensä yksöisrihmana. Erilaiset tekijät stabiloivat DNA kaksoiskierteen rakennetta. Ensinnäkin emästen niukkaliukoisuus ajaa niitä molekyylin sisään ja fosfaattiryhmien [[hydrofiilinen|hydrofiilisyys]] vetää ne molekyylin ulkopuolelle (veden vaikutus). Lisäksi vetysidokset emästen välillä aiheuttavat spesifisen pariutumisen siten, että adeniini (puriiniemäs) liittyy kahdella vetysidoksella kiinni tymiiniin (pyrimidiiniemäs), RNAssa urasiiliin, ja guaniini (puriiniemäs) kolmella vetysidoksella sytosiiniin (pyrimidiiniemäs).