Ero sivun ”Ateistien syrjintä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattava/Suomi |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirkon ja valtion ero, väliotsikointi |
||
Rivi 3:
'''Ateistien syrjintä''' koskee [[Ateismi|ateistien]] tai [[Uskonnottomuus|uskonnottomien]] syrjintää historiallisesti ja nykyisin.
== Kirkon ja valtion ero ==
{{Pääartikkeli|[[Kirkon ja valtion ero]]}}
Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan [[valtio]]n tulee olla [[uskonto]]ihin nähden puolueeton.<ref name="uskomaton">{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Valtio ja uskonto on erotettu tarkkaan toisistaan muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Ranska]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5503-22-4}}</ref>
[[Euroopan neuvosto]] antoi parlamentaarisessa yleiskokouksessaan 2007 suosituksen ”Valtio, uskonto, sekularismi, ihmisoikeudet” (suositus nro 1804).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://assembly.coe.int/Main.asp?link=/Documents/AdoptedText/ta07/EREC1804.htm | Nimeke=Recommendation 1804 (2007)1: State, religion, secularity and human rights | Ajankohta=29.6.2007 | Julkaisija=Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous | Viitattu=29.11.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Suosituksessa Euroopan neuvosto toteaa kirkon ja valtion eron olevan [[Eurooppa|Euroopan]] yhteisiä [[arvo]]ja (artikla 4). Suosituksen pohjatekstissä ennen kokousta suositeltiin Euroopan valtioille kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Pohjateksti muuttui [[Suomi|Suomen]] aloitteesta. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=STT | Nimeke=Suomi sai tahtonsa läpi valtionkirkosta | Ajankohta=29.6.2007 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+sai+tahtonsa+läpi+valtionkirkosta/1135228368137 | Julkaisija=Helsingin sanomat | Viitattu=30.6.2007}}</ref>
== Suomi ==
Rivi 10 ⟶ 18:
[[Elämänkatsomustieto]]a opiskelevien määrä oli vuonna 2008 vain 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Määrä on erittäin pieni, sillä uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.<ref name="Tuovinen"/>
=== Kirkon ja valtion ero ===
{{Pääartikkeli|[[Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa]]}}
Suomessa [[kirkon ja valtion ero]]n kannattajien mielestä kaksi [[Valtionuskonto|valtiokirkkoa]], Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta. Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]]. Tätä ajaa muun muassa [[Vapaa-ajattelijain liitto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref>
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen]] vuoden 1903 [[Forssan ohjelma]]ssa todettiin:
{{sitaatti|Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.|<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sdp.fi/fi/sdp-arkisto/vanhoja_ohjelmia/periaatteet_1903 | Nimeke=Forssan ohjelma | Selite=Hyväksytty puoluekokouksessa 1903, Forssa | Julkaisija=Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | Viitattu=17.12.2008}}</ref>}}
Vasta vuonna 1923 voimaan tullut [[uskonnonvapauslaki]] antoi Suomessa ateisteille täydet [[kansalaisoikeudet]].<ref>Ilkka Niiniluoto: ”Ateismi”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.) | Nimeke=Uskonnonfilosofia | Sivu=128 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-0-27403-8}}</ref> Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut, minkä [[Jussi Pikkusaari]] on väitöskirjassaan<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pikkusaari, Jussi | Nimeke=Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa | Selite=Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen historiallinen seura | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-710-085-X}}</ref> tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien katsomuspolitiikalle<ref>Niiniluoto 2003, s. 127.</ref>.
Valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori, [[Åbo Akademi]]n Ihmisoikeusinstituutin johtaja [[Martin Scheinin]] toteaa, että myös Suomen valtiokirkkoon kuuluvilla tulee olla uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus päättää siitä, harjoittaako uskontoa vai ei.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/teol_0601_6.pdf | Nimeke=Koulujen uskonnonopetus ihmisoikeuksien näkökulmasta | Tekijä=Scheinin, Martin | Julkaisu=Teologinen aikakauskirja | Ajankohta=2002 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teologinen julkaisuseura | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
Vapaa-ajattelijain liiton entinen puheenjohtaja [[Erkki Hartikainen]] on sanonut, että jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=30.6.2009}}</ref>
Tämäkään ei vielä Hartikaisen mukaan merkitse täydellisen ajatuksenvapauden toteutumista. Laeissa saattaa olla uskonnoista peräisin olevia oikeuskäsityksiä ja viranomaiset voivat antaa uskonnollisten käsitystensä vaikuttaa päätöksentekoon.<ref name="ateistiyhdistys"/>
Hartikaisen mukaan Ruotsissa ja Suomessa valtiokirkko on jo pelkästään sillä perusteella, että uskonnoista puhutaan laeissa. Voidaan sanoa, että Ruotsissa ja Suomessa on vahva valtiokirkko muun muassa seuraavista syistä:<ref name="ateistiyhdistys"/>
# Kouluissa on pakollista uskonnon tai uskontojen opetusta, joka suosii vahvasti uskontoja ja erityisen vahvasti kristinuskoa.
# Hautaustoimi on annettu evankelis-luterilaisen kirkon hoidettavaksi ja kilpailu hautaustoimen alalla on lailla estetty.
# Useilla uskonnoilla on veronkanto-oikeus eli oikeus kerätä jäsenmaksunsa verotuksen yhteydessä.
# Valtio kustantaa pappien ja valtiokirkkojen työntekijöiden koulutuksen.
# Valtio pitää yllä teologisia tiedekuntia.
# Uskontokunnilla on valtiolle ja muille yhteiskunnan tahoille kuuluvia tehtäviä kuten oikeus vihkiä avioliittoon.
# Valtio tukee valtiokirkkoja muilla tavoilla.<ref name="ateistiyhdistys"/>
Hartikaisen mukaan jo näiden epäkohtien korjaaminen muuttaisi Ruotsin ja Suomen valtiokirkot vahvoista valtiokirkoista heikoiksi valtiokirkoiksi. Kirkkojen vaikutusvalta olisi entisellään, mutta kansalaisten elämä olisi entistä vähemmän riippuvaista valtiokirkoista.<ref name="ateistiyhdistys"/>
=== Jumalanpilkkalait ===
[[Suomi|Suomessa]] [[vuoden 1734 laki|vuoden 1734 lain]] rikoskaari määräsi [[Jumalanpilkka|jumalanpilkasta]] [[Kuolemanrangaistus|kuolemantuomion]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/jumalanpilkka.html | Nimeke= Jumalanpilkka | Ajankohta=4.2.2009 | Julkaisupaikka=Uskonnonvapaus.fi | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref> Vuoden [[1889]] [[Suomen rikoslaki|rikoslaissa]] oli jumalanpilkkaa koskeva pykälä. Vuodesta 1890 eteenpäin enimmäisrangaistus jumalanpilkasta oli neljä vuotta vankeutta ja vuodesta 1970 eteenpäin kaksi vuotta.<ref name="Toivonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/jumalanpilkka.html | Nimeke=Jumalanpilkka taas kerran | Tekijä=Toivonen, Raimo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4–5/2000 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref>
Rivi 18 ⟶ 56:
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Katso myös ==
* [[Ajatuksenvapaus]]
* [[Laïcité]]
* [[Sekularismi]]
* [[Valtionuskonto]]
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimeke=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 (2. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}▼
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aurejärvi-Karjalainen, Anneli | Nimeke=Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-0-23761-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haarscher, Guy | Nimeke=Tunnustuksettomuus | Selite=(La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Suomentanut Tapani Kilpeläinen | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Eurooppalaisen filosofian seura ry | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5503-22-4}}
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Saari, Kari | Nimeke=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 (2. painos 2000) | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/}}
== Aiheesta muualla ==
{{Wikiuutiset-rivi|Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kehotti Italiaa poistamaan koulujen ristiinnaulitunkuvat}}
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto ry]. Uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö.
* [http://uskomaton.fi/ Uskomaton.fi]. Tietoa uskonnottomuudesta.
| |||