Wikipedia

Ero sivun ”Äyrämöiset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
22 066 muokkausta
p kh+ using AWB
p w
Rivi 1:
'''Äyrämöiset''' (äkrämöiset) ovat alun perin [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] länsiosan kantaväestöä. Nimitys tulee ilmeisesti kantaisänä pidetystä [[Äkräs|Äkräästä]] (Ägräs){{Lähde|16. syyskuuta 2008}}. Äkräs samalla oli yksi paikallisista maanviljelyksen jumalista, jonka mm.muun muassa Agricola mainitsee. Äyrämöisten vastakohtana pidettiin Kannaksella ja myöhemmin myös [[Inkeri|Inkerinmaalla]] [[savakotSavakot|savakoita]], jotka olivat Ruotsinvallan sotien aikana äyrämöisten keskuuteen ja Itä-Kannakselle muuttaneita läntisimmän Viipurin[[Viipuri]]n Karjalan sekä Savon[[Savo]]n asukkaita. Myös Itä-Kannaksen asukkaita sanottiin yleensä savakoiksi.
 
Äyrämöiset pysyttelivät Länsi-Kannaksella ja myöhemmin myös Inkerinmaalla pitkään omana ryhmänään, jolla oli oma murteensa, pukunsa ja tapansa eikä esimerkiksi avioliittoja muunheimoisten kanssa juuri solmittu.
 
Äyrämöiset olivat [[savakotAavakot|savakkojen]] ohella toinen [[inkeriläisetInkeriläiset|inkerinsuomalaisten]] pääryhmistä, jotka voitiin erottaa vielä 1800-luvulla. Inkerinmaalle äyrämöiset olivat muuttaneet [[Inkeri]]nmaalle 1600-luvun ruotsalaisvallan aikana lähinnä [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] länsiosasta, [[Äyräpää]]n kihlakunnasta, kun taas savakot olivat tulleet Viipurin läänin läntisimmästä osasta, [[Savo]]staSavosta ja Karjalankannaksen itäosasta.
 
Äyrämöisten ja savakkojen kielimurteen ja kansanpuvun eroihin kiinnitti ensimmäisenä huomiota 1830-luvulla kielentutkija [[Anders Johan Sjögren]]. Venäläinen maantieteilijä ja tilastotutkija [[Peter von Köppen]] suoritti vuoden 1848 vaiheilla tutkimuksia, joissa hän totesi Inkerinmaan äyrämöisten lukumääräksi 29 242 henkeä ja savakkojen määräksi 43 080. Äyrämöisten asuinpaikkoja Inkerissä olivat Köppenin mukaan ennen kaikkea Karjalankannaksen eteläosassa sijainneet [[Toksova]]n, [[Lempaala]]n ja [[Vuole]]en seurakunnat sekä [[Kaprio]], [[Tyrö]] ja [[Liissilä]]. Heitä oli myös [[Tuutari]]ssa, [[Hietamäki (Inkeri)|Hietamäellä]], [[Skuoritsa]]ssa, [[Serepetta|Serepetassa]], [[Kolppana]]ssa, [[Koprina]]ssa ja [[Inkere]]ellä, missä he asuivat samoissa kylissä kuin savakotkin.
 
Sekä Kannaksella että Inkerinmaalla äyrämöiset poikkesivat savakoista lähinnä [[äyrämöismurreÄyrämöismurre|äyrämöismurteen]] ja naisten pukeutumisen perusteella. Miesten pukeutuminen ei Inkerissä juurikaan eronnut venäläisestä. Suomalaiset kielentutkijat ja kansanperinteen kerääjät ovat kuvanneet äyrämöisiä luonteeltaan konservatiivisemmiksi ja hitaammiksi kuin savakoita, jotka olivat herkempiä omaksumaan uusia tapoja ja vaikutteita. Toisaalta äyrämöiset pyrkivät jäljittelemään savakkomuotia, jota pidettiin nykyaikaisempana ja hienompana. Läntisimmässä Inkerissä, [[Kosemkina]]n seurakunnassa, jakoa äyrämöisten ja savakoiden välillä ei tunnettu.
 
1900-luvulle tultaessa äyrämöisten ja savakkojen väliset kulttuuriset erot olivat hioutuneet miltei kokonaan pois niin Suomessa kuin Inkerissäkin. Vain murre-erot ovat säilyneet pitkään.
 
== Lähteet ==
 
* ''Inkerin suomalaisten historia''. Inkeriläisten sivistyssäätiö, Jyväskylä 1969.
 
[[Luokka:Suomalaiset heimot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Äyrämöiset”