Keisari [[Nikolai II]]:n [[helmikuun manifesti]] 1899 aloitti "ensimmäisen sortokauden" , ja kaksi12.7.1901 vuottaotettiin myöhemminkäyttöön hän{{lähde}}uusi sulauttiasevelvollisuuslaki. SuomenSiinä armeijanSuomi rinnastettiin Venäjän muihin kuvernementteihin, minkä seurauksena venäläiset upseerit pääsivät Suomen armeijan osaksivirkoihin ja suomalaisia joukkoja voitaisiin lähettää valtakunnan muihin osiin. Myös upseerien ja aliupseerien oli jatkossa osattava venäjää. Osittain tämän tuloksena 437 486 suomalaista allekirjoitti Leo Mechelinin kirjoittaman vetoomuksen kutsuntoja vastaan. 60 Vuonna 1902 noin 42-58 % kansastakutsunta-ikäisistä boikotoiosallistui kutsuntojakutsuntalakkoihin. rangaistusuhastaSeuraavina huolimatta,vuosina jarangaistustoimenpiteiden lopultauhka suomalaistenkuitenkin asevelvollisuusvähensi lakkautettiinlakkolaisten jamäärän korvattiinnoin korotetulla30 verolla%:iin. (''sotilasmiljoonat'')Passiiviseen vastarintaan osallistui myös pappeja, kuntien virkamiehiä sekä lääkäreitä, joita tarvittiin kutsuntojen toteuttamiseen.
29.3.1905 keisari Nikolai II antoi julistuksen, jolla lopetettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen. Korvauksena tästä Suomen oli maksettava vuosina 1905-1907 vuotuinen 10 miljoonan markan avustus keisarikunnan sotilasrahastoon (ns. [[sotilasmiljoonat]]). Valtiopäivät myönsivät sen kuitenkin vain vuodeksi 1905.
