Ero sivun ”Einari Weijo” versioiden välillä

'''Einari Walter Weijo''' (Saksassa peitenimellä '''Wickström'''), ({{Syntymä- ja kuolinaika|8|1|1881|[[Korpilahti]]|29|1|1954|[[Korpilahti]]}}) oli suomalainen [[jääkäriliike|jääkärieversti]].<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

Weijo syntyi maanviljelijäperheeseen Korpilahdelle. Hänen vanhempansa olivat Johan Walter Engström ja Amanda Hinkkala. Weijo kirjoitti ylioppilaaksi [[Jyväskylän lyseo]]sta vuonna 1903 ja liittyi [[Hämäläis-Osakunta]]an. Opintojaan hän jatkoi [[Polyteknillinen opisto|polyteknillisessä opistossa]] [[Helsinki|Helsingissä]] vuosina 1903 - 19051903–1905 ja [[Karlsruhe]]n teknillisen korkeakoulun kemiallis-teknologisella osastolla vuosina 1911 - 19141911–1914. [[Sotakorkeakoulu]]n komentajakurssin hän kävi vuonna 1927.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Weijo liittyi yhtenä ensimmäisistä vapaaehtoisiin joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava [[Lockstedtin harjoitusjoukko|Pfadfinder-kurssi]]. Kurssi järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla [[Lockstedter Lager]]in harjoitusalueella. Leirille Weijo ilmoittautui 27. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin [[Jääkäripataljoona 27]]:n 1. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. marraskuuta 1915 alkaen pataljoonan 3. komppaniaan.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Weijo otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse-joki|Misse-joella]], josta hänet siirrettiin 22. elokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja komennettiin etappitehtäviin Suomeen. Suomessa hän toimi läntisellä etapilla aluksi Kurppaan etappiaseman hoitajana Kärsämäen ja Pyhäjärven rajalla. Myöhemmin hänet siirrettiin koko pohjoisen etapin johtajaksi. Takaisin Saksaan hän palasi 11. tammikuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon, mistä hänet siirrettiin 27. maaliskuuta 1917 alkaen 3. komppaniaan. Weijo suoritti vuonna 1917 Libaussa järjestetyn sotakoulun A-kurssin.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Weijo saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin [[Suomen sisällissota]]an komppanianpäälliköksi [[4. jääkärirykmentti|4. Jääkärirykmentin]] [[8. jääkäripataljoona]]n 3. komppaniaan. Weijo otti osaa taisteluihin Raudussa ja rajaseudulla.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Sisällissodan jälkeen Weijo siirrettiin Yleisesikuntaan, missä hänet sijoitettiin koulutusosastolle toimistoupseeriksi. Weijo erosi armeijasta 31. tammikuuta 1919 lähteäkseen vapaaehtoisena [[heimosodat|heimosotiin]]. Hän liittyi [[Viron vapaussota]]an lähteviin joukkoihin. Viron vapaussodassa hän toimi suomalaisten joukkojen esikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä koko sodan ajan. Virosta palattuaan Weijo liittyi vapaaehtoisena [[Aunuksen retkikunta|Karjalan (Aunuksen) retkikuntaan]], missä hän toimi ylipäällikön esikuntapäällikkönä 1. toukokuuta -– 9. syyskuuta 1919 välisen ajan.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Weijo osallistui vuonna 1939 [[Ylimääräiset harjoitukset|ylimääräisiin harjoituksiin]] [[Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri]]n komentajana. Varsinaisten [[talvisota]]an hänet komennettiin rintamalle ja hän sai komentoonsa [[Jalkaväkirykmentti 36 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 36:n]] ja osallistui sen komentajana mottitaisteluihin Laatokan koillispuolella. [[Jatkosota|Jatkosodan]] puhjettua Weijo komennettiin [[Keski-Pohjanmaan sotilaslääni]]n komentajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1943 saakka, jonka jälkeen hänet vapautettiin palveluksesta ja hän jatkoi viljelijänä [[Korpilahti|Korpilahdella]].<ref name="SJE1975"/>

Einari Weijo kuoli Korpilahdella 29. tammikuuta 1954. Hänet haudattiin Korpilahdelle.<ref name="SJE1975"/>

*Roudasmaa, Stig: Pohjan Prikaatin historia 1626 - 19831626–1983

*Turunen, Matti- – Partanen, Jukka: Viipurin Rykmentti Karjalan puolustaja 1626 - 19401626–1940