Ero sivun ”Puimakone” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 21:
Isoissa kartanoissa käytettiin jo 1800-luvulla vesirattaalla toimivia puimakoneita, [[höyrykone]]ella eli lokomopiililla ([[lokomobiili]]) toimivia [[1880-luku|1880-luvulta]] lähtien. Jälkimmäisissä oli koneeseen kiinteästi asennetut kohlijat ja viljanpuhdistaja. Höyrykoneet yleistyivät 1900-luvun alussa, yleensä osuuskuntien omistamina, koska ne olivat kalliita . Ne taas korvattiin [[1920-luku|1920-luvulta]] lähtien polttomoottoreilla ja myöhemmin sähkömoottoreilla. Vuonna [[1950]] sähkömoottoreiden käyttö oli jo lähes puolitoistakertainen polttomoottoreihin verrattuna.
Puimakoneen ensi alkuun suhteellisen hidasta leviämistä Suomessa selittänee tarve saada puinnista pitkiä olkia katon kattamista, sängynpehmikkeitä yms. varten. Sitä vastoin puidun viljan puhdistamiseen eli viskaamiseen tarkoitetut viskuukoneet eli [[viskuumasina]]t yleistyivät kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin puimakoneet. Myöhemmin puimakoneiden käyttö laajeni nopeasti osaksi [[vehnä]]n viljelyn yleistyessä ja osaksi, koska pieniä koneita pystyttiin tekemään itse ja isompien koneiden yhteisomistus tai vuokraus oli yleistä. Pyörillä siirrettäviä puimakoneita omistettiin usein [[osakeyhtiö]]inä, [[osuuskunta|osuuskuntina]] ja seuroina. Puimakoneiden määrä oli suurimmillaan niinkin myöhään kuin [[1960-luku|1960-luvun]] alussa, niitä oli Suomessa noin 141 000, joista yhteiskäytössä oli melkein kolmannes. Sittemmin puimakoneet alkoivat korvautua [[leikkuupuimuri]]lla. Lopullisesti ne väistyivät maatiloilta [[1980-luku|1980-luvulla]].
==Lähteet==
| |||