Ero sivun ”Wiipurilainen Osakunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Osakunnalla ei ole enää lankapuhelinta. |
p →Historia: typo |
||
Rivi 20:
Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan [[1653]] jolloin professori [[Martin Stodius|Martti Stodius]] nimitettiin [[inspehtori|inspehtoriksi]] valvomaan ylioppilaiden käytöstä [[Turun akatemia|Turun akatemiassa]]. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.
Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]], alueeseen, joka oli [[Uudenkaupungin rauha|Uudenkaupungin]] ja [[Turun rauha|Turun rauhoissa]] luovutettu [[Venäjä|Venäjälle]]. Vuoden [[1812]] alussa Vanha Suomi yhdistettiin [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin [[5. maaliskuuta]]. Vuonna [[1819]] osakunnan alueeseen liitettiin [[Viipurin lääni|Viipurin läänin]] ohella suuri osa [[Savo|Savoa]] ja [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalaa]]. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella [[
Yliopiston siirryttyä [[Helsinki|Helsinkiin]] päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna [[1833]] Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-Karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat [[Ruotsin kieli|ruotsinkieliset]] ylioppilaat muodostaen [[Östra Finlands nation|Östra Finlands nationin]] ja [[Kymenlaakso|kymenlaaksolaiset]] muodostaen [[Kymenlaakson osakunta|Kymenlaakson osakunnan]]. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä [[Etelä-Karjala|Etelä-Karjalasta]] [[Lappeenranta|Lappeenrannasta]] [[Parikkala|Parikkalaan]] sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.
| |||