'''Jan Václav Antonín Stamic''' (saks. '''Johann Wenzel Anton Stamitz'''; kastettu [[30. kesäkuuta]] [[1717]] [[Německý Brod]] – [[27. maaliskuuta]] [[1757]] [[Mannheim]]) oli [[tšekki]]läinen säveltäjä ja [[viulu|violistiviulisti]]. Hän kuului niin sanottuun [[Mannheimin koulukunta]]an. Stamic syntyi Německý Brodissa (nyk. [[Havlíčkův Brod]]) Tšekissä. Hän aloitti musiikin opiskelun isänsä johdolla, joka oli [[urut|urkuri]]. Vuonna [[1741]] Stamic siirtyi [[Mannheim]]iin, jossa hänestä tuli hoviorkesterin ensiviolisti ja hieman myöhemmin myös konserttimestari. Vuodet [[1754]]–[[1755]] hän vietti [[Pariisi]]ssa. Hän kuoli Mannheimissa vuonna 1757. Stamic sävelsi [[konsertto]]ja (pääasiassa [[viulu]]lle ja [[huilu]]lle), [[kamarimusiikki]]a, [[sinfonia|sinfonioita]] sekä [[messu]]n. Erityisti jälkimaailma arvostaa sinfonioita, joita Stamic sävelsi yli 50.
