Ero sivun ”J. W. Snellman G:son” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Luokka:Vesiliikenteen ammattilaiset, siivousta |
||
Rivi 1:
'''Johan Wilhelm Snellman G:son (Gerhardsson)''' ([[27. huhtikuuta]] [[1809]] [[Suomussalmi]] – [[4. tammikuuta]] [[1881]] [[Oulu]]) oli suomalainen Oulussa vaikuttanut kauppaneuvos, sahanomistaja, laivanvarustaja ja [[tervaporvari]] joka perusti Ouluun ''J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneen''. Hänen serkkunsa oli [[J. V. Snellman]].
Snellmanin isä oli Suomussalmen ja vuodesta 1811 [[Utajärvi|Utajärven]] [[kappalainen|kappalaisena]] toiminut Johan Gerhard Snellman (1769–1821). Isänsä kuoltua 1821 Snellman joutui muuttamaan sukulaistensa luo Ouluun ja aloitti uransa 12-vuotiaana kauppa-apaulaisena [[Kokkola]]ssa. Snellman lähti merille 16-vuotiaana ja hänestä tuli [[merikapteeni]] 1832. Samana vuonna hän asettui asumaan [[Uusikaarlepyy|Uuteenkaarlepyyhyn]] toimien siellä
Snellman perusti 1842 Ouluun toiminimi J. W. Snellman G:son:in joka harjoitti sahaustoimintaa, puutavaran ja [[terva]]n vientiä sekä laivanvarustusta. Yrityksen toimintaa johdettiin Kirkkokadun ja Albertinkadun kulmassa sijainneesta talosta joka toimi myös Snellmanin perheen kotina. Snellmanin kauppahuone ohitti 1860-luvulla toisen oululaisen Bergbomin kauppahuoneen johtavana tervanviejänä. Snellamnin kuollessa kauppahuoneen varallisuus oli noin 1,3 miljoonaa markkaa (5 miljoonaa euroa).
Rivi 18:
* Johanna Kristina (Hanna) Snellman (1843–1872) meni naimisiin Oulun oikeuspormestarin Johan Fredrik Gummeruksen kanssa vuonna 1867 mutta kuoli jo 29-vuotiaana.
* [[Albert Oskar Snellman]] (1844–1894) oli Snellmanin kauppahuoneen johdossa isänsä jälkeen.
* Sofia Carolina (Lina) Snellman (1846–1924) koki nuorena uskonnollisen herätyksen ja oli 41 vuotta [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksen]] johtajattarena 1883-1924.
* Henrik Wilhelm (Wille) Snellman (1848–1902) oli merikapteeni ja myöhemmin rautakauppias. Hän toimi Oulussa Snellmanin kauppahuoneelle 1871 rakennetun [[fregatti Toivo]]n kapteenina ja hänestä tehtiin pilkkalaulu [http://fi.wikisource.org/wiki/Laiva_Toivo,_Oulu] jossa Snellman esiintyi ''"Toivon herrana ja kommesrootin poikana"''. Henrik Wilhelm Snellman ryhtyi rautakauppiaaksi 1881 ja vuosina 1896–1902 hän omisti nykyisen [[Oulun tuomiokapituli]]n talon jossa hänellä oli asunto ja rautakauppa.
* [[Karl August Snellman]] (1849–1920) oli Snellmanin kauppahuoneen johdossa isänsä ja veljensä jälkeen.
* Gustaf Ferdinand Snellman (1851–1903) oli Rovaniemen piirilääkäri ja valtiopäivämies
* Maria Matilda Snellman (1853–1918) oli naimisissa kauppaneuvos [[Hemming Åström]]in kanssa.
* Emilia Charlotta Snellman (1855–1934) avioitui lankonsa Johan Fredrik Gummeruksen kanssa Hanna Snellmanin kuoltua. Gummeruksen kuoltua hän solmi toisen avioliiton laamanni A. J. Rudbeckin kanssa.
Rivi 40 ⟶ 33:
* [http://www.oulunhiippakunta.evl.fi/piispa/tuomiokapitulin_talon_vaiheita/ Oulun hiippakunta: Tuomiokapitulin talon vaiheita]
{{DEFAULTSORT:Snellman
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Vesiliikenteen ammattilaiset]]
| |||