Ero sivun ”Käyminen” versioiden välillä

Alkoholikäymisessä [[sokeri]] (yleensä [[glukoosi]]) hajotetaan [[hiiva]]n (''Saccharomyces cerevisiae'') tai [[bakteeri]]en sisältämien [[entsyymi]]en [[katalyysi|katalysoimissa]] aineenvaihduntareaktioissa [[pyruvaatti|pyruvaatiksi]]. Reaktiota nimitetään [[glykolyysi]]ksi, ja sen yhteydessä saadaan [[ATP]]:tä solun energianlähteeksi. Glykolyysissä syntynyt pyruvaatti puolestaan hajotetaan edelleen [[asetaldehydi]]ksi ja [[hiilidioksidi]]ksi. Asetaldehydi [[pelkistyminen|pelkistetään]] tämän jälkeen [[etanoli]]ksi eli arkikielellä alkoholiksi. <ref> CambpellCampbell & Reece: ''Biology'', 7th ed. s. 174-176. Pearson Prentice Hall, 2005. </ref>

Maitohappokäymisessä energiaa saadaan hajottamalla sokeria [[pyruvaatti|pyruvaatiksi]], joka pelkistetään edelleen [[Maitohappo|maitohapoksi]]. Tässä reaktiossa ei synny hiilidioksidia. Energiaa vapautuu paljon vähemmän (2 ATP-molekyyliä yhtä glukoosimolekyyliä kohden) kuin [[Soluhengitys|soluhengityksessä]] (36-38 ATP-molekyyliä glukoosimolekyyliä kohden). Suurin osa glukoosin sisältämästä [[kemiallinen energia|kemiallisesta energiasta]] jää käymisessä maitohapolle. Maitohappokäyminen on anaerobista eli se voi tapahtua hapettomissa oloissa. Sitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa, jossa [[maitohappobakteerit|maitohappobakteereiden]] avulla valmistetaan [[juusto]]a ja [[jogurtti]]a. Nisäkkäillä [[lihassolu]]t voivat tuottaa energiaa maitohappokäymisellä, mikäli [[verenkierto]] ei kykene syöttämään niille tarpeeksi happea. Maitohapon kertyminen soluihin aiheuttaa lihaskipua. Rasituksen loputtua maitohappo kulkeutuu lihaksista veren mukana [[maksa]]an, jossa se muunnetaan takaisin pyruvaatiksi. <ref> CambpellCampbell & Reece: ''Biology'', 7th ed. s. 175. Pearson Prentice Hall, 2005. </ref>