Ero sivun ”Pentti Syrjä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Pentti Syrjä tuli ylioppilaaksi vuonna [[1939]] ja aloitti varusmiespalveluksensa juuri [[talvisota|talvisodan]] edellä. Hän toimi [[jatkosota|jatkosodan]] aikana joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] sekä [[Lapin sota|Lapin sodan]] aikana komppanianpäällikkönä. Käytyään [[kadettikoulu]]n hän toimi opetusupseerina eri joukko-osastoissa, Karjalan Jääkäriprikaatin komentajana vuosina [[1965]]−[[1968]], [[Reserviupseerikoulu]]n johtajana vuosina 1968−[[1972]] ja Savo-Karjalan sotilasläänin komentajana vuosina [[1975]]−[[1979]], minkä jälkeen hän siirtyi eläkkeelle. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1975.
 
Pentti Syrjä nostatti vuonna [[1986]] kohun muistelmateoksellaan ''Gruppa Finljandija'', jossa hän kuvasi kahden muun suomalaisen upseerin kanssa [[Frunzen sotilasakatemia]]ssa [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] viettämäänsä opiskeluvuotta [[1971]]−1972. [[Pääesikunta]] oli yrittänyt estää teoksen julkaisemisen jo ennen sen ilmestymistä, koska sen katsottiin sisältävän sellaisia Neuvostoliittoon liittyviä tietoja, jotka olisi Suomen ja Neuvostoliiton naapurisuhteiden vuoksi ollut pidettävä salassa. TeoksenKirjan tultua julkisuuteen presidentti [[Mauno Koivisto]] paheksui sitä julkisesti sanoen mm., että ''"maan edun parasta ymmärtämättömällä kenraalilla ei puolustusvoimien reservissä voi olla käyttöä''". Pentti Syrjä tulkitsi itse valtiovallan jyrkän reaktion osoitukseksi poliitikkojen ja puolustusvoimien yliherkkyydestä idänsuhteissa.
 
==Teokset==