Vuonna [[Suomen europarlamenttivaalit 1999|1999]] Korhola valittiin sitoutumattomana ehdokkaana [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraattien]] edustajaksi 27 984 äänellä [[Euroopan parlamentti]]in. Korhola toimi myös Kristillisdemokraattien puoluesihteerinä lyhyen aikaa2003. Hän siirtyi lokakuussa [[2003]] [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomukseen]]. Europarlamentissa hän on edustanut jatkuvasti [[Euroopan kansanpuolue]] EPP:ta. Korhola on Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsen [[2004]]–[[2006]]. Hän on myös parlamentin ulkoasiainvaliokunnan vuodesta 1999 ja budjettivalvontavaliokunnan varajäsen vuodesta 2004, sekä teollisuusvaliokunnan varajäsen vuodesta 2007. Vuonna 2006 hän vastasi kattopuolue EPP:n energiaraportista, ja seuraavana vuonna ilmastoraportista. Euroedustajan toimensa ohella Korhola ehti toimia [[Eduskuntavaalit 2003|2003 eduskuntavaalien]] aikaan joitakin kuukausia Kristillisdemokraattien [[puoluesihteeri]]nä ennen puolueesta eroamistaan. Korhola valittiin Europarlamenttiin toistamiseen vuonna [[Suomen europarlamenttivaalit 2004|2004]], jolloin hän keräsi 35 198 ääntä. Hänet valittiin jatkokaudelle [[Suomen europarlamenttivaalit 2009|vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa]] puolueensa toiseksi suurimmalla äänimäärällä, 51 508 äänellä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/vaalit/tulospalvelu/ehdokkaat_aanimaarajarjestyksessa.html|Nimeke=Koko maa - Ehdokkaat äänimääräjärjestyksess|Julkaisija=YLE|Viitattu=10.6.2009}}</ref>
Korhola ilmoitti kannattavansa [[Sauli Niinistö]]ä [[Suomen presidentinvaali 2006|vuoden 2006 presidentinvaalissa]]. Kokoomuksen vuoden 2006 puoluekokouksessa hänet äänestettiin puolueensa varapuheenjohtajaksi. Korhola on ilmoittanut tärkeimmiksi [[politiikka|poliittisiksi]] tavoitteikseen ”kolme iitä” – ilmasto, Itämeri ja ihmisoikeudet.
