Ero sivun ”Varsa” versioiden välillä

437 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
lisää ja kt
(lisää ja kt)
[[KuvaTiedosto:PrzewalskisHorseFoal.jpg|thumb|250px|[[przewalskinhevonen|Przewalskinhevosen]] varsa]]
[[KuvaTiedosto:Horse And Filly.jpg|thumb|250px|Hevostamma varsoineen. Pitkäkoipiset varsat pystyvät seuraamaan emäänsä täydessä vauhdissa jo parin päivän iässä.]]
[[KuvaTiedosto:Deutsches Reitpony - Stute mit säugendem Fohlen.jpg|thumb|250px|Ponivarsa imee emäänsä]]
 
'''Varsaksi''' kutsutaan eläinkunnassa [[hevonen|hevosen]] sekä muiden [[hevoseläimet|hevoseläinten]] poikasia.
 
[[Tamma]] kantaa varsaa yleensä noin 11 kuukautta, mutta saattaa lykätä synnytystä[[varsominen|varsomista]] (''varsomista''synnytystä) kuukaudellakin, jos katsooolosuhteet ettei varsaneivät ole vielä turvallista syntyäotolliset. [[Hevonen]] taitaakin ollalienee ainoa [[nisäkäs]], joka pystyyvoi itsevaikuttaa määräämäänsynnytysajankohtaan synnytysajankohdannäin paljon. Tämä on perua ajalta, jolloin hevoset elivät vielä [[villihevonen|villeinä]] laumoissa. Lauman liikkuessa, vaaran uhatessa tai sään ollessa huono ei varsa välttämättä jäisi henkiin; niinpä varsomisen lykkäämisestä saattoi koitua hyötyä niin tammalle kuin varsallekin. Hevosten kasvattajille tämä ilmiö on tuttu siitä, että tamma tuntuu varsovan aina silloin kun sitä vähittäin odottaisi: englannin kielessä on jopa sanonta "vahdattu tamma ei koskaan varso" (''a watched mare never foals'').
 
HevonenHevosen synnyttäätiineyksistä kerrallaerittäin yleensäsuuri vainosa yhdenon varsanyksittäistiineyksiä. Mahdolliset [[kaksoset]] ovat harvoin tarpeeksi kookkaita ja vahvoja selvitäkseen edes ensimmäisistä elinpäivistään, eikä tamman [[maito]]kaan välttämättä riitä kovin hyvin kahdelle varsalle. Toinen kaksosvarsoista saattaa olla toista huomattavasti kookkaampi ja parempikuntoisempi ja jäädä henkiin. Joissain tapauksissa tamma kieltäytyy hoitamasta ja imettämästä toista kaksosvarsaansa. Kaksoset ovat kuitenkin usein liian heikkoja selvitäkseen edes ihmisen hyvässäintensiivisessä hoidossa, ja hevoskasvattajat pyrkivätkin eläinlääkärin avustuksella välttämään kaksosvarsatapaukset. Toisinaan kuitenkin syntyy hyväkuntoisiakinmyös hyväkuntoisia ja vahvoja kaksosiakaksosvarsoja.
 
Tamma hakeutuu varsomista varten turvalliseksi katsomaansa, yleensä syrjäiseen paikkaan. Yleensä varsat syntyvät yöllä tai aamuyöstä. Normaalisti sujuva synnytys on nopea. Varsa nousee jo muutaman tunnin sisällä syntymästään jaloilleen imemään emänsä maitoa ja liikkumaan. Mittasuhteiltaan varsat näyttävät hiukan hullunkurisilta, koska niiden jalat ovat syntyessä lähes yhtä pitkät kuin aikuisenakin, mutta varsa saa pitkät koivet nopeasti hallintaansa ja pystyy hyvin pian jo seuraamaan emäänsä täyttä [[laukka]]akin.
 
Varsat juovatimevät melko pitkään emänsä [[maito]]a (vajaanoin kuukausivajaan kuukauden) ennen kuin alkavat edes maistella muuta ravintoa. Ensimmäisten elinpäivien aikana maito on erityisen tärkeää [[ternimaito]]a. Se sisältää varsalle tärkeitä [[vasta-aine]]ita, jotka suojaavat sitä sairauksilta ja tulehduksilta.
 
Jos varsa syntyy [[villihevonen|villihevos]]laumaan kovin heikkona tai sairaana eikä kykene seuraamaan emäänsä, lauman johtajaori tai joskus emätamma itsekin saattaa surmata varsan jotta lauma pystyy liikkumaan ripeästi.
 
Varsa pyritään yleensä vieroittamaan emästään mahdollisimman myöhään, aikaisintaan noin puolen vuoden iässä. Varsan varsinainen koulutus ajoon voi alkaa noin kaksivuotiaana ja ratsuksi noin kolmevuotiaana. Jo paljon aikaisemmin useimmat varsat totutetaan [[riimu]]un ja vähitellen muihinkinmuihin varusteisiin, kosketteluun, jalkojen nosteluun, taluttamiseen ja muuhun käsittelyyn. Täysikasvuisiksi hevoset tulevat rodusta ja yksilöstä riippuen 4–6 vuoden iässä.
 
{{Commonscat|Foals}}
31 869

muokkausta