Wikipedia

Ero sivun ”Hilkka Toivola” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjaus
korjauksia
Rivi 7:
Hilkka Toivolan vanhemmat olivat veturinkuljettaja Herman Fredrik Toivola ja Hilda Emilia Toivola, o.s. Tammi.
 
Hilkka Toivolan äiti Hilda Tammi oli myös käynyt Turun piirustuskoulua samoin Toivolan vanhempi veli. Vaikka koti oli taidemyöteinen, toivottiin tyttärestä valtionvirkamiestä, rautatieläistä, kuten hänen isänsäkin oli. Toivola suorittikinsuoritti Turun kauppaopiston kaksivuotisen kurssin heti käytyään viisi vuotta Turun suomalaista yhteiskoulua. Kun vakituista työtä ei kuitenkaan löytynyt, Toivola aloittiryhtyi vuonna 1932 opiskelemaan Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Parin viikon kuluttua piirustuskoulun aloittamisesta Toivola sai viran rautatieltä. Kaksi vuotta hän kävi päivisin töissä ja iltaisin piirustuskoulussa. Toivola erotettiin virastavirastaan vuonna 1935 ja sen jälkeen hän omistautui taiteen tekemiseen koko päiväisesti osallistuen taidekoulun päivä- ja iltatunteihin. Hän valmistui koulusta parhain arvosanoin. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1942 Toivola aloitti Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajan tehtävät. <ref>Suomen taiteen vuosikirja, toim. L. W.ennervirta, Y. A. Jäntti, WSOY 1945, s. 139. Viitattu 18.11.2009</ref>
 
Hilkka Toivolan töitä oli ensi kerran näytteillä 1935. "Hilkka Toivolan jokaisen taulun lähtökohtana ja motiivina on sielullinen elämys.", toteaa [[Sakari Saarikivi]] artikkelissaan "Suomalaisen taiteilijan säädyllinen murhenäytelmä" - 10 vuotta Hilkka Toivolan taiteilijan tietä".<ref>Suomen taiteen vuosikirja, toim. L. W.ennervirta, Y. A. Jäntti, WSOY 1945, sivut 141. Viitattu 18.11.2009</ref> Erityisesti freskomaalaus kiinnosti Toivolaa heti uran alkuvaiheessa. Hän kyseli neuvoa muun muassa [[Juho Rissanen| Juho Rissaselta]] ja Ennu Okan kanssa he tekivät useita freskokokeiluja, jotka kuitenkin epäonnistuivat, kunnes Oka sai stipendin Italiaan opiskelemaan freskomaalausta. Vuonna 1938 Toivola teki itsekin opintomatkan Italiaan. Ennu Oka kaatui talvisodassa. Tästä lähtien Toivola opiskeli monumentaalimaalausta yksin. Turun uuden siunauskappelin seinämaalauskilpailussa Toivola palkittiin. Vuonna 1943 helsinkiläinen taidekauppias Hörhammer järjesti nuorten taiteilijoiden kilpailunäyttelyn, jossa Toivola sai seinämaalausluonnoksellaan Koulu 10 000 markan palkinnon. Kauppakorkeakoulun juhlasalin seinämaalauskilpailussa Toivola sai kunniamaininnan. Sotavuosie takia Toivolan uran alkuvaiheen freskoinnostus jäi vaille toteutumista. <ref>Suomen taiteen vuosikirja, toim. L. W.ennervirta, Y. A. Jäntti, WSOY 1945, s. 148. Viitattu 18.11.2009</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hilkka_Toivola”