Versio 31. lokakuuta 2009 kello 20.01 muokkaa 85.89.185.17 (keskustelu) Link FA\|pl ← Vanhempi muutos		Versio 18. marraskuuta 2009 kello 15.03 muokkaa kumoa Sygaos (keskustelu \| muokkaukset) 81 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 23: \| commonscat =Sphenodon punctatus }} '''Tuatara''' (Sphenodon punctatus) on [[alkuliskot\|alkuliskojen]] [[lahko (biologia)\|lahkoon]] kuuluvan [[tuatarat\|tuatarojen]] [[heimo (biologia)\|heimon]] kahdesta jäljellä olevasta lajista yleisempi. Tuotaraa voi kutsua eläväksi fossiiliksi, koska se on selvinnyt lähes muuttumattomana vuosimiljoonien ajan. Eläin on ollut melko muuttumaton niistä ajoista lähtien, ja kun otetaan huomioon, että ~~Mesotsooisella~~[[mesotsooinen maailmankausi\|mesotsooisella maailmankaudella]] kasvit ja kaikki eläimet olivat isompia kuin tänä päivänä, voidaan olettaa että tämäkin oli ennen isompi. Laji elää vain muutamilla [[Uusi-Seelanti\|Uuden-Seelannin]] Pohjois-saaren pohjoisrannikon ja Etelä-saaren pohjoisrannikon saarilla. Tuatara on ollut vaarassa hävitä ihmisten mukana tulleiden ja tuotujen petojen syödessä lajin munia. Koiraat kasvavat 60 cm:n pituisiksi, naaraat jäävät lyhyemmiksi. Tuataran kallossa on ohimoalassa kaksi luukaarta niin kuin krokotiileillakin, ja sen "hampaat" ovat itse asiassa vain leukaluun sahanterämäisiä ulokkeita. Tuataralla on päälaella silmien välissä niin sanottu kolmas silmä, joka aistii valoa. Se saattaa säädellä "biologista kelloa" ja toimia termostaattina. Nuorella eläimellä se on näkyvä, mutta aikuisella iho on paksuuntunut peittämään tämän elimen. Tuatara syö pieniä [[hyönteiset\|hyönteisiä]] ja [[nilviäiset\|nilviäisiä]], joita se saalistaa yön turvin tai kaivaa maasta. Suurikokoiset yksilöt voivat syödä myös isompaa saalista, esimerkiksi linnunmunia. Päivät tuatara viettää piilossa maanalaisessa kolossaan, jossa saattaa pesiä myös merilintuja.

Ero sivun ”Tuatara” versioiden välillä