Ero sivun ”Ravintoaine” versioiden välillä

Hiilihydraatteja ovat [[sokeri]] ja [[tärkkelys]]. Ne jaetaan niiden [[glykeeminen indeksi|imeytymisnopeuden]] mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia hiilihydraattilähteitä pidetään epäterveellisinä, niitä on muun muassa [[ruokosokeri]], [[peruna]], [[murot]] ja vaalea [[leipä]]. Pitkäkestoiset hiilihydraatit ovat terveellisempiä ja niitä saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä, ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys, pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättämiä hiilihydraatteja eli [[ravintokuitu]]ja.

 

 

Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista [[rasvahappo|rasvahapoista]], jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista, kasviöljyjen kuten [[oliiviöljy|oliivi-]] ja [[rypsiöljy]]jen lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä [[transrasvat|transrasvoja]] pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineistä. [[Maitorasva]]ssa olevia transrasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista , alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20-25% energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti.