Ero sivun ”Suomen suuriruhtinas” versioiden välillä

Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa ja Venäjän keisari oli myös Suomen hallitsija. Siksi onkin usein käytetty nimitystä "keisari-suuriruhtinas". Suomen suuriruhtinaskunnan asiat esiteltiinkin suoraan keisari-suuriruhtinaalle, ohi Venäjän hallintokoneiston, aina vuoden 1905 valtiopäiväjärjestysuudistukseen asti. Ennen vuotta 1905 Suomen asioista päätti Venäjän puolelta ainoastaan keisari-suuriruhtinas, ei Venäjän yhteiskunta. [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n lisätessä arvonimiinsä "Suomen suuriruhtinaan", ei se sinänsä tarkoittanut vielä Suomen suuriruhtinaskunnan syntyä.

 

 

Jokaisen keisari-suuriruhtinaan valtakautta hallitsi omanlaisensa poliittinen suuntaus. Aleksanteri I tunnetaan valloittajana, [[Nikolai I]] hallitsi valtakuntaa kansliansa avulla, [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] on saanut Suomessa liberaalin maineen (muun muassa maaorjien vapauttajana) ja hänen on sanottu tuoneen liberalismin Suomeen. [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]]:n aikana koko valtakunnan yhtenäistämispolitiikka oli jo käynnissä, ja huippunsa se saavutti [[Nikolai II]]:n valtakaudella. Nikolai II oli isäänsä heikompi hallitsija, joka ei kuunnellut ministeriensä neuvoja, vaan oli perheensä ja erilaisten "pyhien" miesten (muun muassa [[Grigori Rasputin]]) vaikutuksen alainen.

== Lähteitä ==

* [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=440957&pageFrame_currPage=2 Suomen hallitusmuoto ja waltionhoito], suomennos [[Leo Mechelin]]in ''[[Nordisk familjebok]]''-tietosanakirjaan kirjoittamasta artikkelista. Julkaistu ''[[Kansan Ystäwä]]''-lehdessä 07.01.1882

 

{{tynkä/Suomi}}