Ero sivun ”Suomen suuriruhtinas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"S. suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa, joten Venäjän keisari oli myös Suomen hallitsija." Täysin virheellinen päätelmä - Saksalaisroomalaisessa keisarikunnassa oli lukuisia ruhtinaita! |
siis ei voi pitää paikkaansa, kun oli jopa 50 vuoden taukokin!!!?? |
||
Rivi 3:
Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa, joten Venäjän keisari oli myös Suomen hallitsija.{{Lähde}} Siksi onkin usein käytetty nimitystä "keisari-suuriruhtinas". Suomen suuriruhtinaskunnan asiat esiteltiinkin suoraan keisari-suuriruhtinaalle, ohi Venäjän hallintokoneiston, aina vuoden 1905 valtiopäiväjärjestysuudistukseen asti. Ennen vuotta 1905 Suomen asioista päätti Venäjän puolelta ainoastaan keisari-suuriruhtinas, ei Venäjän yhteiskunta. [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]]:n lisätessä arvonimiinsä "Suomen suuriruhtinaan", ei se sinänsä tarkoittanut vielä Suomen suuriruhtinaskunnan syntyä.
[[Venäjän keisari]]n tärkeimpiä valtiollisia toimia ja tehtäviä Suomen suuriruhtinaana oli [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivien]] avaamien.{{lähde}}
Jokaisen keisari-suuriruhtinaan valtakautta hallitsi omanlaisensa poliittinen suuntaus. Aleksanteri I tunnetaan valloittajana, [[Nikolai I]] hallitsi valtakuntaa kansliansa avulla, [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] on saanut Suomessa liberaalin maineen (muun muassa maaorjien vapauttajana) ja hänen on sanottu tuoneen liberalismin Suomeen. [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]]:n aikana koko valtakunnan yhtenäistämispolitiikka oli jo käynnissä, ja huippunsa se saavutti [[Nikolai II]]:n valtakaudella. Nikolai II oli isäänsä heikompi hallitsija, joka ei kuunnellut ministeriensä neuvoja, vaan oli perheensä ja erilaisten "pyhien" miesten (muun muassa [[Grigori Rasputin]]) vaikutuksen alainen.
| |||