Ero sivun ”Keminmaan vanha kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla:Rakennusperintörekisteri |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Keminmaan vanha kirkko''' eli '''Pyhän Mikaelin kirkko''' rakennettiin todennäköisesti vuosina [[1520]]–[[1553]]<ref>{{Hie2007|510}}</ref> [[Kemi]]n emäseurakunnan kolmanneksi kirkoksi. Kirkko on pohjoisin [[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista|keskiaikainen kivikirkko]] Suomessa ja viimeisiä [[Katolinen kirkko|katolisen]] ajan kirkkorakennuksia<ref name="Sinisalo">Kauneimmat kirkkomme - toimittaneeet Antero Sinisalo ja Henrik Lilius, K.J. Gummerrus, 1962, sivu 174</ref>.
Kirkko on suorakaiteen muotoinen [[harmaakivikirkko]]. Kirkon eteläisellä seinällä on [[asehuone]] ja sitä vastapäätä on [[sakaristo]]. Katto on ulkoa jyrkkäharjainen, sisällä on puinen holvikatto, joka on täynnä tuntemattomaksi jääneen tekijän Kristuksen kärsimyshistoriasta kertovia maalauksia vuodelta [[1650]]. <ref name="esite">Keminmaan seurakunnan vanha kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko), matkailuesite, Värisuora, Kemi, 2001</ref>
Ilmeisesti myös seinissä on ollut maalauksia, ne ovat kuitenkin tuhoutuneet. Kirkon [[kastemalja]] ja [[vihkivesiastia]] ovat katolilaiselta ajalta ennen uskonpuhdistusta.<ref
1700-luvulle saakka eläneen tavan mukaisesti kirkon lattian alle on haudattu ihmisiä, joista tunnetuin on vuonna [[1629]] kuollut kirkkoherra [[Nikolaus Rungius]].<ref>{{kirjaviite| Nimeke=Kemin kaupungin historia. 1. osa |Tekijä=Ossi Hedman| Julkaisija=Tampere: Kustannusosakeyhtiö Sanan Tien kohopaino|Vuosi= 1969|Tunniste= | Sivu= 95-96}}</ref>
| |||