Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä

666 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Thulen kulttuuri''' vuosina 1000–1600 oli esieskimojen luoma [[arktinen]] kulttuuri, joka edelsi välittömästi "nykyistä" [[eskimot|eskimojen]] kulttuuria. Yleensä työkalut olivat kivestä ja luusta, rauta tunnettiin mutta se oli harvinaista, esimerkiksi viikingeiltänorjalaisilta tai meteoriiteista saatua. Koirien vetämät reet ja keramiikka tunnettiin, kivestä tehtiin lamppuja.
Thulen kulttuuri vallitsi nykyisillä eskimojen asuinalueilla Alaskassa, Pohjois-Kanadassa ja Grönlannissa.
 
Kulttuurin merkittävin ero aiempiin arktisiin merikulttuureihin verrattuna oli valaanpyynti avomerellä ja suuret nahalla peitetyt ''umiak''-veneet. Kulttuuriin lienee myös tullut ensi kertaa hylkeiden avantopyynti vuoden 1200 tienoilla. Muuten Thulen ihmiset pyytivät mursua, kaloja, karibua ja lintua<ref>[http://www.mnsu.edu/emuseum/prehistory/northamerica/culture/canadian/thule.html Thule, Mnsu.edu]</ref>. Thulen kulttuurin kupumainen talvimaja oli koottu valaanluista ja peitetypeitetty nahkalla<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0007996 The Canadian Encyclopedia]</ref>.
 
Thulelaisilla oli kosketus muun muassa Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa jälkeen purjehtineisiin norjalaisiin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin. ViikingitNorjalaiset hylkäsivät Grönlannin asumuksensa ilmaston kylmettyä tai joutuivat merirosvojen tai eskimojen uhreiksi.
 
Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallinneen Dorsetin kulttuurin, ja muuttui ]]Pieni jääkausi|Pienen jääkauden]] aikana ja kontakteissa eurooppalaisten kanssa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.
 
''Inugsukin kulttuuri'' on sama kuin Thulen kulttuuri, jossa on mukana norjalaislta ostettuja tai niitä jäljitteleviä esineitä<ref name="greengreen_122">Greenland, pastPast and presentPresent, sivuHertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970, Sivu 122</ref>.
 
==Thulen kulttuuri==
 
Eskimojen edeltäjät [[proto-inuitit]] saapuivat [[Alaska]]an ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin kulttuurin tyyyppisestä edeltäjästä jo 100 eaa [[Beringin salmi|Beringin salmen]] tienoilla
<ref name="aaaa_45_48">aa, Atlas of Ancient America, Michael Coe Dean Snow and Elizabeth Benson, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986, : Cultural Atlas Series, ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5, sivut 45-48</ref>.
Itse [[Thule]]n kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen valaanpyyntikulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-[[Alaska]]n rannikoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi<ref name="aa_45_48"/>.
<ref>aa, sivut 45-48</ref>.
 
Varhainen "Thulen kulttuuri" 500-1100 omaksui valaan metsästyksen. Valaanpyynti alkoi nyt 500 v tauon jälkeen. Hyljettä ja mursua pyydettiin myös, kalastettiin, maalla metsästetiin karibua[[karibu]]a ja linnustettiin.
 
Tätä varhaisvaihetta luonnehtivat harppuunat, keihäät veneet, koristeltu keramiikka, hiotut liuskeikivityökalut <ref name="pastpast_272"> Past Worlds, sivuThe Times Atlas of Archaelolgy, Times Books 1988, ISBN 0-7230-0306-8,, Sivu 27s272-273</ref>
Noin 1200 alkoi norpan avantopyynti, mikä helpotti huomattavasti talvielämää.
<ref name="ihmis1ihmis_224">Ihmisen suku 1, Ensimmäiset ihmiset,WSOY 1993, ISBN 951-0-18779-8, Luku Arktiksen asuttajat, sS. 224-</ref>
 
Thulen esieskimot vaelsivat nopeasti itään päin. Kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla [[Kanada]]n pohjoisosiin, [[Arktiset saaret|arktisille saarille]] ja [[Grönlanti]]in.
Aluksi kulttuuri levisi [[Nunavut]]iin, [[Kanada]]an noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-[[Grönlanti]]in. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla [[Thule]]sta etelään.
 
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman [[paleoeskimot|paleoeskimojen]] [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnyt 100-200 v ennen Thulen kulttuuria<ref name="ihmis1ihmis_224">Ihmisen suku, s. 224-</ref> Lohdullisemman tulkinnan mukaan Thulen eskimot sulauttivat Dorsetin eskimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa. Eskimojen yhtenäinen kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Tämä viittaa thulelaisten kukistaneen dorsetilaiset väkivalloin. Eskimojen tarusto kertoo heidän ajaneen pois monesti jättiläisiksi mainitut ''tuniit''-ihmiset, jotka ehkä olivat dorsetilaisia.
Tässä tapauksessa Thulen kulttuurin leviäminen perustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden<ref>Atlas of Ancient America, sivut 45-48<name="aa_45_48"/ref>, Thulelaisilla oli mm jousipyssyjä joita dorsetilaislla ei ollut.
 
Vuodsen 1100-1600 thulelaiset hankkivat merkittävän osan ravinnoistaan valaista, ja heillä oli erikoistunut valaanpyyntikalusto, ja he pyytivät muita merinisäkkäitä<ref>past sivu 273<name="past_272"/ref>, mursuja ja hylkeitä.
PaikallaanThulelaisilla asuvaoli ominaista melko paikallaan pysyvä elämäntyyli,<ref>past sivu 273<name="past_272"/ref>.
 
Arktisiin oloihin erittäin hyvin sopeutuneilla Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli ja koirarekiä.
Heillä oli kehittyneitä harppuunoita, valaisevia ja lämmittäviä valaanöljylamppuja, tuulelta suojaavia lumi-igluja, lumen aiheuttamaa häikäisyä estävät linssittömät rako-aurinkolasit ja kymmeniä erilaisia työkaluja<ref name="aa_45_48"/>aa, sivut<ref 45-48<name="past_272"/ref>.<ref>past sivu 273,!-- probe(r)s </ref-->.
 
Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
 
Keskiaikaista Thulen kulttuuria sanotaan usein Ingusukin kulttuuriksi<ref name="greenland">Greenland - Past And Present, Knud Hertling ..., Published by Edvard Henriksen, Luokka 98.61, Ei ISBN:ää, Sivu 117</ref>.
<ref name="green_117">Greenland, Past and Present, Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970, Sivu 117</ref>.
 
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He perustivat vuoden 985 jälkeen kolme siirtokuntaa [[Etelä-Grönlanti|Etelä-Grönlantiin]], jossa oli tuolloin huomattavasti [[Keskiajan lämpökausi|nykyistä lämpimämpää]].
 
[[Viikingit Grönlannissa|Viikinkien niirtokunnat]] tuhoutuivat vuoden 1350 jälkeen. Täsmällistä syytä tuhoon ei tunneta, mutta monia tuhoisa tekijöitä ilmaantui siirtokuntien häviämisen aikoihin. Syy saatoi olla eskimojen ja
siirtokuntalaisten välille puhjenneessa sodassa. Viikinkien kertomusten mukaan kinfliktejakonflikteja oli sekä dorsetilaisten että thulelaisten kanssa<ref> [http://www.cbc.ca/documentaries/natureofthings/2009/inuitodyssey/history.html, History of the Thule Migration]</ref>. Erään eskimon kertoman perimätietotarinan mukaan suurissa laivoissa kulkeneet merirosvot olisivat ryöstäneet erään norjalaisen siirtokunnan asukkaat orjiksi ja polttaneet talot, ja että eskimot saattoivat paeta näitä rosvoja toisin kuin norjalaiset. Tarinoita ei ole historiallisesti varmennettu. Musta surma saattoi rantautua siirtokuntiin 1400-luvun alussa, mistä voi kertoa se että viimeiset kirkkohäät pidettiin asiakirjojen mukaan suurimmassa siirtokunnassa 1406. Siirtokuntalaiset saattoivat yksinkertaisesti purjehtia pois ehkä aiempien vastoinkäymisten takia. Näitä olivat muun muassa aiemman turkis- ja mursunhammasviennin tyrehtyminen sekä varsinkin kylmenemisen aiheuttama kasvukauden lyhemenminen, joka johti ohrasatojen epäonnistumiseen ja eroosion aiheuttamaan laitumien tuhoon.
 
Thulen eskimotkin joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin rannoilla tuli nyt ympärivuotinen merijää<ref>tarkista{{Lähteetön|Tarkista tämä ..}}</ref>.
 
Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi. Näihin aikoihin Tanska alkoi perustaa siirtokuntiaan Grönlantiin.
*[[Keskiajan lämpökausi]]
*[[Pieni jääkausi]]
*[[Viikingit Grönlannissa]]
 
== Lähteet ==
31 935

muokkausta