Ensimmäinen kirjallinen mainita kartanosta on vuodelta [[1319]] Turun tuomiokirkon [[Registrum Ecclesiae Aboensis|mustassa kirjassa]].<ref name="Bidrag" /> Kyseisenä vuonna Vesuntin omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat Vesuntin kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden Gunnarille ja hänen jälkeläisilleen ikiaikaiseksi omaisuudeksi [[syytinki]]ä vastaan.<ref name="Musta kirja" /> Kartanon vanhin nykyään tunnettu rakennus oli [[Arvid Tavast]]in 1500-luvulla ilmeisesti rakennuttama '''Vesunninmäen linna'''. Kolmikerroksinen harmaakivilinna tuhoutui todennäköisesti [[Iso viha|Ison vihan]] aikana. Vanhojen verotietojen mukaan linnassa oli 165 ikkunaa. Linnan rauniot purettin 1840-luvulla ja kivet käytettiin kartanon kivinavetan rakentamiseen.<ref name="kulttuuriympäristö" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/tarinat.htm | Nimeke = Tarinoiden kohteita – Vesunninmäen linna | Julkaisja = Tyrväntö-verkko | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref>
1800-luvun puolivälissä kartano kuului [[Lepaan kartano]]n omistajan, pietarilaisen kauppiaan Philipp Peter Heimbürgerin[[Heimbürger]]in († 1847)<ref name="Axel">[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=16997 Axel Heimbürger] – Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852</ref> suvulle. Insinöörien Axel ja Pekko Heimbürgerin vuonna 1866<ref name="Axel" /> tapahtuneen konkurssin jälkeen suvun maaomaisuus tuli 1868 myyntiin pakkohuutokaupalla.<ref>{{Lehtiviite | Ajankohta = 16.1.1868 | Otsikko = Maatilan myyminen | Julkaisu = Hämäläinen | Numero = 3 | Sivut = 4 | www = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=388383&pageFrame_currPage=4 | www-teksti = Historiallinen sanomalehtikirjasto | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref> Kartanon huusi tilallinen Packalén hintaan 30,000 markkaa. <ref>{{Lehtiviite | Ajankohta = 18.3.1869 | Otsikko = Kotimaalta | Julkaisu = Hämäläinen | Numero = 11 | Sivut = 4 | www = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=387953&pageFrame_currPage=1 | www-teksti = Historiallinen sanomalehtikirjasto | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref> Lopulta vuonna 1870 se ja siihen kuuluvat kaksi [[akumenttitalo]]a päätyi hintaan 63,000 markkaa<ref>{{Lehtiviite | Ajankohta = 24.3.1870 | Otsikko = Wesunnin säteri-kartano Hattulastaa... | Julkaisu = Sanomia Turusta | Numero = 12 | Sivut = 2 | www = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=481940&pageFrame_currPage=2 | www-teksti = Historiallinen sanomalehtikirjasto | Viitattu = 8.11.2009 }}<!-- Lehdessä on painovirhe G A Warén po. Gustaf Karén --></ref><ref>{{Lehtiviite | Ajankohta = 3.3.1882 | Otsikko = Kotimaalta | Julkaisu = Hämäläinen | Numero = 9 | Sivut = 1 | www = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=388801&pageFrame_currPage=1 | www-teksti = Historiallinen sanomalehtikirjasto | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref><!-- Hämäläinen väittää, että hinta oli 67000. --> maanviljelijä Gustaf Karénille.<ref>{{Lehtiviite | Ajankohta = 22.02.1872 | Otsikko = Maatilan myyminen | Julkaisu = Hämäläinen | Numero = 8 | Sivut = 3 | www = http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?action=entryPage&id=386899&pageFrame_currPage=3 | www-teksti = Historiallinen sanomalehtikirjasto | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref>
