Ero sivun ”Suomen päärata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
History 1849-1862, refs
1st engines, 1st runs, refs, layout
Rivi 7:
 
==Historia==
===Ensimmäiset suunnitelmat===
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomessa tehtiin [[20. maaliskuuta]] [[1849]], jolloin Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö [[Alfred Stjernvall]] ehdotti rautatielinjausta [[Helsinki|Helsingistä]] [[Janakkala]]n [[Turkhauta]]an. Hänen ehdotuksensa mukaan rautatie olisi toteutettu hevosvetoisena. Tutkimusten tuloksena vuonna [[1851]] valmistunut ratasuunnitelma sisälsi höyryveturivetoisena toteutettavan radan välille [[Helsinki]]–[[Hämeenlinna]]. Maaliskuussa [[1853]] Hämeenlinnan kaupunki yhdessä suurtilallistensa kanssa oli anonut toimilupaa rakentaa rautatie Helsinkiin, mutta anomus hylättiin. Rautatiehanketta ja siitä esitettyn ratasuunnitelman käsittelyä jarrutti myös vuosina [[1853]]-[[1856]] käyty [[Krimin sota]].
 
===Toteutunut suunnitelma===
Vuoden [[1856]] maaliskuussa tapahtuneen Helsingin vierailunsa aikana [[Venäjän keisari]] ja Suomen suuriruhtinas [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] käski mm. laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi.<ref>Uimonen, 1994</ref> Toimeksianto osoitettiin kenraalikuvernööri Bergin johtamalle komitealle jonka tuli selvittää sisämaan ja satamien välisiä, sekä keisarikunnan pääkaupunkiin Pietariin johtavia liikenneyhteyksiä kanavia ja rautateitä käyttäen. Vuonna 1851 laadittu ratasuunnitelma tarkastettiin komiteaan kuuluneen Alfred Stjernvallin veli-puolen [[Knut Stjernvall]]in johdolla, josta oli tullut uusi insinöörikunnan päällikkö. Tarkastettu ratasuunnitelma välille Halsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, joka johti komitean enemmistön kannatukseen. Komitea lähetti laatimansa ehdotuksen senaatille, joka hyväksyi ratasuunnitelman jo saman vuoden joulukuussa. Lopullisen hyväksyvän päätöksen radan rakentamisesta teki [[Venäjän keisari]] ja Suomen suuriruhtinas [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] [[4. maaliskuuta]] [[1857]].<ref>Lönnblad, 1992</ref>
 
===Radan rakennus ja käyttöönotto===
Keisarillisella päätöksellä rata säädettiin rakennettavaksi yksiraiteisena, mutta kahdella penkereellä. Rakentaminen alkoi välittömästi. Työnjohtajaksi määrättiin [[Uudenmaan lääni]]n kuvernööri Knut Stjernvall ja rakennusvalvojana toimi kenraali [[Johan Mauritz Nordenstam]]in johtama rautatiejohtokunta. Rakentaminen alkoi välittömästi ja ensimmäiset koejunat kulkivat radalla jo tammikuussa [[1862]]. Radan viralliset avajaiset pidettiin [[17. maaliskuuta]], joka on nykyään [[VR]]:n syntymäpäivä.
 
Hyvästä palkkauksesta huolimatta työnjohdolla oli vaikeuksia saada kokoon riittävästi työvoimaa, jonka määrä vaihteli rakennushankkeen aikana 1&nbsp;000-4&nbsp;000 välillä. Lisäksi [[Saimaan kanava]]n rakennustyömaalta vapautuneita kuritushuonevankeja oli radan rakennuksessa mukana yli 200.
[[Helsinki-Hämeenlinna-rata|Helsinki-Hämeenlinna-radan]] valmistuttua Suomen nykyisen pääradan rakentaminen pohjoiseen päin jatkui kiivasta vauhtia.
 
Ensimmäiset koejunat kulkivat radalla jo tammikuussa [[1862]]. Ensimmäinen radan pohjoispäähän asti ajettu vihkiäisjuna saapui Hämeenlinnaan [[31. tammikuuta|tammikuun 31.]] [[1862]] kello 11 aamupäivällä<ref>Hämäläinen, 1862</ref>. "Lemminkäisen" vetämään junaan oli kytketty useita vaunuja joissa oli yhteensä 30 kutsuvierasta. Matkalippujen hinnasto julkaistiin helmikuussa ja ensimmäinen aikataulu maalliskuussa. Radan viralliset avajaiset pidettiin [[17. maaliskuuta]], joka on nykyään [[VR]]:n syntymäpäivä.
 
===Pääradan rakennusvaiheet===
108&nbsp;km pitkän [[Helsinki-Hämeenlinna-rata|Helsinki-Hämeenlinna-radan]] valmistuttua Suomen nykyisen pääradan rakentaminen pohjoiseen päin jatkui kiivasta vauhtia.
 
'''Valmistumisvuodet rataosittain'''
Rivi 25 ⟶ 33:
* [[1932]]: [[Rovaniemi]]–[[Kemijärvi]]
* [[1971]]: oikorata [[Tampere]]–[[Parkano]]–[[Seinäjoki]]
 
===Radan alkuperäinen kalusto===
Rautatien ensimmäiset neljä veturia oli tilattu Englannista vuonna [[1859]], sekä kaksi englantilaista veturinkuljettajien opettajaa. Osina Suomeen saapuneet [[höyryveturi]]t kasattiin Helsingissä ja niistä ensimmäisenä käyttökuntoon saatu "Ilmarinen" -niminen veturi ajoi välin Helsinki-Pasila ensimmäisen kerran [[8. elokuuta|elokuun 8.]] [[1861]]. Muut vetureista saivat nimet: "Alutar", "Lemminkäinen" ja "Suomi". 49 tonnia painavien vetureiden huippunopeus oli 80&nbsp;km/h ja kokonaispituus 14,3&nbsp;m. Kaikki neljä radan alkuperäistä veturia poistettiin käytöstä [[1910-luku|1910-luvun]] alkupuolella ja päätyi romutettavaksi.
 
==Nykytilanne==
Rivi 40 ⟶ 51:
 
==Lähteet==
*{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Ensimmäinen Juna Hämeenlinnaan| Julkaisu = Sanomalehti Hämäläinen| Ajankohta = Tammikuun 31, 1862| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = http://www.opeko.fi/esitteet/TAMMI_JA_UNESCO/tiina/I.%20juna%20hml.htm| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11/09/2009|
Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
*{{Verkkoviite | Tekijä=Lönnblad, Reino | Nimeke=Suomen ensimmäinen rautatiesilta | Ajankohta=1992 | Osoite=http://www.valt.helsinki.fi/staff/parikka/Vantaa/helpit/lonnblad.htm | Julkaisija=Helsingin Pitäjä 1992, 6-15 | Luettu=21.3.2008 | Kieli= }}
*{{Verkkoviite | Tekijä=Uimonen, Jorma | Nimeke=Miksi Tikkurilan asemasta tuli niin komea? Helsingin-Hämeenlinnan radan asemien synty, osa 1. | Ajankohta=1994 | Osoite=http://www.valt.helsinki.fi/staff/parikka/Vantaa/helpit/uimonen2.htm | Julkaisija=Helsingin Pitäjä 1994, 66-79 | Luettu=11/08/2009 | Kieli={{fi}} }}
*[http://www.opeko.fi/esitteet/TAMMI_JA_UNESCO/tiina/ekat%20h%C3%B6yryveturit.htm Ensimmäiset höyryveturit] - opeko.fi / Tiina S., 2006
 
==Katso myös==
*[[Hämeenlinna-Anianpelto-rata]]
*[[Riihimäki-Pietari-rata]]
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.opeko.fi/esitteet/TAMMI_JA_UNESCO/tiina/hki-hml.htm Helsinki-Hämeenlinna] - opeko.fi / Tiina S., 2006
 
[[Luokka:Suomen rataverkko]]