Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä

392 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
 
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He peristuvatperustivat läntisenvuoden siirtokunnan985 Nuukinjälkeen lähellekolme jasiirtokuntaa [[Etelä-Grönlanti|Etelä-Grönlantiin]], jossa oli tuolloin huomattavasti [[Keskiajan lämpökausi|nykyistä lämpimämpää]].
[[Erik Punainen]] perusti Qaqortoqiin noin 985 eteläisemmän, itäisen siirtokunnan. Näihin aikoihin
itäisen siirtokunnan lähivuonoissa kasvoi 4-6 m korkeita koivuja, kukkuloilla oli pajupensaita sekä ruohoa. Niinpä seutu oli silloin asuinkelpoisempaa kuin nyt. Tälläinhän vallitsi [[keskiajan lämpökausi]].
Siirtokunnissa asui yhteensä tuhansia ihmisiä, itäisessä oli 500, läntisessä
95 taloa ja keksimmäisesä, monesti itäisen osana pidetyssä 20 taloa.
 
Eskimot ja norjalaiset viikingit kävivät kaupapa keksenään ja sotivatkin.
Viikingit sotivat ja kävivät kauppaa Thulen eskimojen kanssa. Grönlanti vei muun muassa mursunhampaita ja turkiksia. Eskimot hävittivät Nuukin viikinkisiirtokunnan noin 1350, minkä sekä eskimojen perimätieto että viikinkien lähteet mainitsevat. Itäisestä siirtokunnasta käynyt vierailija totesi talojen olevan hylättyjä. Toisen erään eskimon erään kertomuksen mukaan merirosvot olisvat ryöstäneet norjalaiset orjiksi ja polttaneet talot<ref>http://www.archaeology.org/online/features/greenland/, online features
The Fate of Greenland's Vikings ,Dale Mackenzie Brown </ref>.
 
Viikinkien niirtokunnat tuhoutuivat vuoden 1350 jälkeen. Syy saatoi olla eskimojen ja
Qatortoqin siirtokunta hävisi ehkä ilmaston kylmenemisen aiheutaman viljelyn häviämisen ja puupulan takia, ja siirtokunta hylättiin 1410-1420.
siirtokuntalaisten välille puhjenneessa sodassa. Erään eskimon kertoman perimätietotarina mukaan suurissa laivoissa kulkeneet merirosvot olisivat ryöstäneet erään norjalaisen siirtokunnan asukkaat orjiksi ja polttaneet talot, ja että eskimot saattoivat paeta näitä rosvoja toisin kuin norjalaiset. Musta surma saattoi rantautua siirtokuntiin 1400-luvun alussa, mistä voi kertoa se että viimeiset kirkkohäät pidettiin asiakirjojen mukaan suurimmassa siirtokunnassa 1402. Siirtokuntalaiset saattoivat yksinkertaisesti purjehtia pois ehkä aiempien vastoinkäymisten takia. Näitä olivat muun muassa aiemman turkis- ja mursunhammasviennin tyrehtymine sekä varsinkin kylmenemisen aiheuttama kasvukauden lyhemenminen, joka johti ohrasatojen epäonnistumiseen ja eroosion aiheuttamaan laitumien tuhoon.
Jotkut puhuvat myös [[Musta surma|Mustan surman]] aiheuttamasta tuhosta.
 
Myös 1300-luvun puolivälissä Norjan kiinnostus Grönlantiin hävisi, koska se alkoi saada Grönlannista kuljetteavia kauppataravoita helpommin muualta, turkiksia Venäjältä ja norsunluuta Afrikasta.
 
Thulen eskimotkin joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin rannoilla tuli nyt ympärivuotinen merijää<ref>tarkista tämä</ref>.
31 935

muokkausta