Ero sivun ”Keisarillisen Japanin armeija” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
Muotoilua, wikitystä.
Rivi 23:
| tunnetut_komentajat = [[Tadamichi Kuribayashi]] <br> [[Hideki Tōjō]] <br> [[Kuniaki]] ja muita
}}
'''Keisarillisen Japanin armeija''' (yūjitai: 大日本帝國陸軍, Shinjitaishinjitai: 大日本帝国陸軍 ''Daidai-Nipponnippon Teikokuteikoku Rikugunrikugun'') oli [[Japani]]n virallinen maavoima vuodesta [[1867]] vuoteen [[1945]]. Sitä ohjasi [[Keisarillinen päämaja]] ja [[Japanin sotaministeriö]].
 
== Historia ==
 
==Historia==
{{KeisarillisenJapaninAsevoimat}}
[[Kuva:Japanin Armeija vuonna 1900.jpg|thumb|300px|right|Japanin armeijan sotilaita vuodelta [[1900]].]]
 
Keisarillisen Japanin armeija luotiin syrjäyttämään japanilaiset [[samurai]]t Eurooppalaistyylisellä [[asevelvollisuus]]armeijalla [[Meiji-restauraatio]]n aikana, joka johti [[Tokugawa|Tokugawa-shogunaatin]] (''Tokugawa bakufu'' (徳川幕府)) romahtamiseen ja vallan palaamiseen keisarin käsiin. Alun perin se tunnettiin pelkästään nimellä Armeija (''rikugun'') mutta vuoden [[1928]] jälkeen armeijan [[nationalismi]]n ja poliittisten vaikutteiden takia se muutettiin Keisarilliseksi armeijaksi (''kōgun'')
 
Keisarillinen armeija kehitettiin alun perin [[Ranska|ranskalaisten]] ja myöhemmin [[Saksa|saksalaisten]] ([[Ranskan-Preussin sota|Ranskan-Preussin sodan]] jälkeen) avustajien tuella. Myöhemmin siitä kasvoi modernein armeija koko [[Aasia]]ssa; se oli hyvin koulutettu, hyvin varustettu ja sotilailla oli korkea moraali. Kuitenkin armeija koostui pääasiassa [[jalkaväki|jalkaväestä]] ja sillä oli vain vajavaisesti [[lentokone]]ita, [[panssarivaunu]]ja ja muita panssaroituja ajoneuvoja verrattuna eurooppalaisiin armeijoihin. Koska Japanilla ei ollut itsenäistä [[ilmavoimat|ilmavoimaa]], Keisarillinen armeija kehitti myös potentiaalisen ilma-aseen, [[Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat|Armeijan ilmavoimat]] joka oli varustettu moderneilla, paikallisesti rakennetuilla lentokoneilla päätehtävänään armeijan tukeminen ilmasta käsin.
 
Armeija taisteli [[Kiinan-JapaninKiinan–Japanin sota (1894-18951894–1895)|ensimmäisessä Kiinan-JapaninKiinan–Japanin sodassa]] (1894-18951894–1895), [[Formosa]]n (Taiwan) miehityksessä 1895, [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodassa]] 1905, [[Korea]]n miehityksessä 1910, [[Qingdao]]n anastamisessa [[Saksa]]lta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]], [[Mantšuria]]n miehityksessä [[1931]] sekä [[Kiinan-JapaninKiinan–Japanin sota (1937–1945)|Toisessa Kiinan-Japanin sodassa]] (1937-19451937–1945). Joulukuusta 1941 alkaen Keisarillisen Japanin armeija toimi Japanin pääasiallisena sotakoneena laajentumisessa läpi Itä-Aasian. Armeija hajotettiin lopulta syyskuussa [[1945]] liittoutuneiden toimesta ja myöhemmin korvattiin [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimilla]].
 
Toisessa Kiinan-Japanin sodassa sekä toisessa maailmansodassa armeija saavutti mainetta fanaattisuudestaan ja julmuudestaan siviileitä ja [[sotavanki|sotavankeja]] kohtaan. Kuitenkin kohdatessaan lukumääräisesti heikommat, mutta hyvin johdetut ja sitkeät usa:n merijalkaväen osastot Guadalganadin saarella 1942 japanilaiset joutuivat antamaan periksi. Japanilaisista sotilaista ja keskitason päällystöstä hakattiin koulutus aikana oma-alotteisuus pois. Vain tahto kuolla jätettiin. Japanin antauduttua kesällä 1945, monia armeijan upseereista ja värväytyistä syytettiin ja tuomittiin useista [[sotarikos|sotarikoksista]].
 
== Ideologia ==
 
Japanin nationalismi tarkoitti sitä, että armeija rakennettiin sen ajan ajatuskaavan ympärille: ''Rikkaalla maalla on vahva armeija''. Nationalistit uskoivat Japanin maana olevan pyhä ja että sen asukkaat olivat erityisiä, [[Zen]]in ja muun [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] ja [[Shinto]]n muodostamien uskojen takia. Palveleminen armeijassa nähtiin palvelemisena itse keisarille. Teoriassa jokainen sotilas uskoi olevan suuri kunnia kuolla keisarin puolesta, sillä samurai-kulttuuri oli juurtunut syvälle Japanin sotilaskulttuuriin.
 
Käsite ''[[Yamato Damashiyamato-damashii]]'' käski jokaista sotilasta tiukkaan: "älä jää kiinni, älä murru, äläkä ikinä antaudu". Pelkuruus ja vangiksi jääminen oli suuri häpeä perheelle, yhteisölle, maalle ja erityisesti keisarille. Jokainen sotilas koulutettiin taistelemaan kuolemaan asti ja riistämään henkensä ennen häpeän kärsimistä. Usein ennen rynnäkköä tai taistelua sotilaat huusivat "''[[Banzai]]''" ("kauan eläköön!"), uskoen että ylitsevuotava huuto osoittaisi heidän halukkuutensa kuolla kunniakkaasti.
 
Jokainen sotilas hyväksyi, että he stoalaisesti kuolisivat osana heidän ''[[bushido]]aan'', joka oli osa '''kuolla ennen häpeää'''-ajatusmallia. [[Sadao Araki]], armeijan teoreetikko, kehitti bushidosta modernin version, [[Seishinseishin Kyoikukyoiku]]n ("''henkinen koulutus''") opin armeijan käyttöön. Tiivistettynä, jokainen sotilas jättäisi kaiken taakseen armeijaan liittyessään tarviten vain kunniansa. Kunnian osoittaminen teoilla oli kaikki kaikessa sotilaille. Yamato Damashi oli eräällä tavalla japanilaisen sotilaan ''kokoro'' ("sielu"), rohkeutta kuoleman edessä.
 
Käsitykseen ''bushidosta'' oli sidottuna myös valtava, jopa uskonnollinen kunnioitus keisaria kohtaan. Vaikka valtaa käytännössä pitikin keisarin alapuolella olleet byrokraatit ja keisari oli lähinnä keulakuva, nähtiin hänet silti jumalallisena olentona. Teoriassa keisari oli armeijan ylikomentaja, mutta käytännössä teki kuten hallitus "pyysi" häntä tekemään. KJA:n aikana sillä oli vain kaksi ylikomentajaa - keisarit [[Yoshihito|Taishō (Yoshihito)]] ja [[Hirohito|Shōwa (Hirohito)]]. Keisari käytti armeijan ylikomentajan univormua ja osallistui kaikkiin KJA:n seremonioihin. Keisaria tervehdittiin armeijan ylikomentajana.
Rivi 48 ⟶ 50:
Tuohon aikaan hallitus pystyi mobilisoimaan armeijan vain, jos se saavutti täyden yksimielisyyden asiasta. Keisarin roolina oli antaa siunauksensa täyttää tuo käsky ja tehdä niistä sitovia. Koska keisaria vaadittiin olemaan läsnä kaikissa hallituksen, joka koostui upseereista, kokouksissa, oli hänen tehtävänsä seurata hiljaisuudessa ministerien argumentteja. Jos hänen siunauksensa saatiin tuli näistä käskyistä keisarin käskyjä ja voimallisia koko Japanissa. Käytännössä keisari ei voinut asettua hallitusta vastaan.
 
== Keisarin erikoisoikeus ==
 
Toisinaan hallitus ei päässyt yksimielisyyteen asiasta ja äänet menivät tasan, ilman että päätöstä saatiin aikaan. Vain tällöin hallitus kysyi keisarin mielipidettä asiasta. Tällaisina hetkinä keisari toimi tuomarina, antaen päätöksensä vain ministerien antamista vaihtoehdoista.
 
Toisen maailmansodan aikana hallitus käytti tätä oikeutta päättäessään sodan loppumisesta. Vuonna [[1945]] keisari antoi päätöksen hallituksen tahdon mukaisesti, ja viimeisenä tehtävänään ylikomentajana käytti oikeuttaan ensimmäisen ja viimeisen kerran, julistaen päätöksensä radiossa koko Japanille ja kertoi Japanin antautuvan [[Yhdysvallat|yhdysvalloille]].
 
== Vahvuus ==
 
* 1870, noin 12 000 miestä.
* 1885, seitsemän divisioonaa mukaan lukien Keisarillisen Kaartin divisioona.
Rivi 76 ⟶ 80:
** Japanin puolustusarmeijalla oli vuonna 1945 55 divisioonaa ja 2 miljoonaa miestä.
 
=== Arsenaalit ===
 
 
===Arsenaalit===
Lisäksi Japanin armeija ylläpiti useita arsenaaleja:
 
Rivi 87 ⟶ 90:
* Japanin armeijan Tachikawan arsenaali - omistettu [[Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat|Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimien]] lentokoneiden kehittämiseen ja valmistukseen
 
=== Tappiot ===
 
Koko armeijan historian aikana yhteensä 1,7 miljoonaa sotilasta kuoli, haavoittui tai jäi sotavangiksi.
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www3.plala.or.jp/takihome/ Yleisesti keisarillisesta Japanin armeijasta] {{en}}
* [http://mailer.fsu.edu/~akirk/tanks/japan/warposters/JapaneseWarposters.html Japanilaisia sotajulisteita] {{en}}