Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He peristuvat läntisen siirtokunnan Nuukin lähelle ja
[[Erik Punainen]] perusti Qaqortoqiin noin 985 eteläisemmän, itäisen siirtokunnan. Näihin aikoihin
itäisen siirtokunnan lähivuonoissa kasvoi 4-6 m korkeita koivuja, kukkuloilla oli pajupensaita sekä ruohoa. Niinpä seutu oli silloin asuinkelpoisempaa kuin nyt. Tälläinhän vallitsi [[keskiajan lämpökausi]].
Siirtokunnissa asui yhteensä tuhansia ihmisiä, itäisessä oli 500, läntisessä
95 taloa ja keksimmäisesä, monesti itäisen osana pidetyssä 20 taloa.
Viikingit sotivat ja kävivät kauppaa Thulen eskimojen kanssa. Grönlanti vei muun muassa mursunhampaita ja turkiksia. Eskimot hävittivät Nuukin viikinkisiirtokunnan noin 1350, minkä sekä eskimojen perimätieto että viikinkien lähteet mainitsevat. Itäisestä siirtokunnasta käynyt vierailija totesi talojen olevan hylättyjä.
Qatortoqin siirtokunta hävisi ehkä ilmaston kylmenemisen aiheutaman viljelyn häviämisen ja puupulan takia, ja siirtokunta hylättiin 1410-1420. Myös 1300-luvun puolivälissä Norjan kiinnostus Grönlantiin hävisi, koska se alkoi saada Grönlannista kuljetteavia kauppataravoita helpommin muualta, turkiksia Venäjältä ja norsunluuta Afrikasta.
Thulen eskimotkin joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin rannoilla tuli nyt ympärivuotinen merijää<ref>tarkista tämä</ref>.
| |||