Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
Thulen eskimot joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin ranniloilla tuli nyt ympärivuotinen merijää<ref>tarkista tämä</ref>.▼
Norjalaiset [[viikingit]] olivat tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa suunnilleen vuosien 980–1500 tienoilla. He peristuvat läntisen siirtokunnan Nuukin lähelle ja
[[Erik Punainen]] perusti Qaqortoqiin noin 985 itäisen siirtokunnan. Näihin aikoihin
itäisen siirtokunnan lähivuonoissa kasvoi 4-6 m korkeita koivuja, kukkuloilla oli pajupensaita sekä ruohoa. Niinpä seutu oli silloin asuinkelpoisempaa kuin nyt. Tälläinhän vallitsi [[keskiajan lämpökausi]].
Siirtokunnissa asui yhteensä tuhansia ihmisiä, itäisessä oli 500, läntisessä
95 taloa ja keksimmäisesä, monesti itäisen osana pidetyssä 20 taloa.
Viikingit sotivat ja kävivät kauppaa Thulen eskimojen kanssa. Grönlanti vei muun muassa mursunhampaita ja turkiksia. Eskimot hävittivät Nuukin viikinkisiirtokunnan noin 1350, minkä sekä eskimojen perimätieto että viikinkien lähteet mainitsevat.
▲Thulen
Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi. Näihin aikoihin Tanska alkoi perustaa siirtokuntiaan Grönlantiin.
| |||