Ero sivun ”Harvialan kartano” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttäjän Zalione (keskustelu) muokkaus 6947088 kumottiin |
→Kartanon historia: + Suvikkaan kartano + ref |
||
Rivi 12:
Harvialan lääni (vertaa [[Jokioinen|Jokioisten lääni]]), kuten tilakokonaisuutta yleisesti kutsuttiin, jaettiin neljään osaan 1400-luvun lopulla. [[Lepaa]]n sukuinen valtaneuvos Björn Klasson omisti vuonna [[1527]] neljäsosan Harvialasta, Äikäälän ja maita myös Janakkalan Kiialasta. Björn oli yksi Klas Hanssonin perillisistä. Näitä maitansa hän laajensi ostamalla sisarusten osuuksia Harvialasta. Vuonna [[1530]] hän osti lisäksi Yläneen ja Höitilän talot. Tämän suureksi muodostuneen Harvialan läänin lisäksi hän omista alueita myös muualla [[Häme]]essä, [[Uusimaa|Uudellamaalla]] sekä [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]]. Vuonna [[1555]] Björnin maaomaisuus oli [[Häme]]en mahtavin ja koko Suomen viidenneksi suurin.
Myöhemmin kartanolle on ollut tyypillistä kuulua korkeille ruotsalaisille aatelissuville, jotka eivät ole itse asuneet kartanossa. Kartanon maista on erotettu mm. Äikäälän tila, josta on myöhemmin muodostunut [[Vanajanlinna]] ja entinen lampuotitila josta muodostui '''Suvikkaan kartano'''.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Rakennettu Häme – Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö | Tekijä = Lauri Putkonen, Kirsi
Kaunisharju ja Minna Seppänen | Julkaisija = Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Vuosi = 2003. | Kappale = Liite: Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet | Sivu = 14 | www = http://www.hameenliitto.fi/content/HameenLiitto/kuvat/hameen_maakunta/kuppikivi/kulttuuriymparistot/rak_ymp/kohdeluettelot/hameenlinna.pdf | Viitattu = 7.11.2009 }}</ref> Aikojen kuluessa on Harvialaan yhdistetty 23 [[säteri]]-, [[rälssi]]- ja verotilaa, yhteensä 27 [[manttaali]]a. Torpparivapautuksen jälkeen tilasta myyttiin 57 [[Torppari|torppaa]], joiden pinta-ala on 1 939 ha, itsenäisiksi taloiksi, muut Harvialan torpat on liitetty kartanon maihin. Kartanon pinta-ala oli vielä 1930-luvulla, torpparivapautuksen jälkeenkin 10 914,8 ha; josta puutarhaa 12, peltoa 430, laidunta 129,58, metsämaata 9 815,26 ja joutomaata 527,96 ha.▼
▲Aikojen kuluessa on Harvialaan yhdistetty 23 [[säteri]]-, [[rälssi]]- ja verotilaa, yhteensä 27 [[manttaali]]a. Torpparivapautuksen jälkeen tilasta myyttiin 57 [[Torppari|torppaa]], joiden pinta-ala on 1 939 ha, itsenäisiksi taloiksi, muut Harvialan torpat on liitetty kartanon maihin. Kartanon pinta-ala oli vielä 1930-luvulla, torpparivapautuksen jälkeenkin 10 914,8 ha; josta puutarhaa 12, peltoa 430, laidunta 129,58, metsämaata 9 815,26 ja joutomaata 527,96 ha.
==Kartanon omistajat==
| |||