Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä

730 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
==Thulen kulttuuri==
 
[[Tiedosto:Artic-cultures-900-1500.png|thumb|right|250px|Thulen kulttuuri korvasi aiemman Dorsetin kulttuurin Pohjois-Amerikan seudun arktisilla alueilla.]]
Eskimojen edeltäjät [[proto-inuitit]] saapuivat [[Alaska]]an ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Itse [[Thule]]n kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen kulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-[[Alaska]]n rannikoilla. Esieskimojen Thulen kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla itään päin [[Kanada]]n pohjoisosiin, [[Arktiset saaret|arktisille saarille]] ja [[Grönlanti]]in.
 
Aluksi kulttuuri levisi [[Nunavut]]iin, [[Kanada]]an noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-[[Grönlanti]]in. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla [[Thule]]sta etelään.
 
Eskimojen edeltäjät [[proto-inuitit]] saapuivat [[Alaska]]an ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin kulttuurin tyyyppisestä edeltäjästä jo 100 eaa [[Beringin salmi|Beringin salmen]] tienoilla
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman paleoeskimojen [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnuyt hieman ennen Thulen esieskimojen saapumista. Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
<ref name="aa">Atlas of Ancient America, sivut 45-48</ref>.
Itse [[Thule]]n kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen valaanpyyntikulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-[[Alaska]]n rannikoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi
<ref>aa, sivut 45-48</ref>.
 
Varhainen "Thulen kulttuuri" 500-1100 omaksui valaan metsästyksen. Valaaanpyynti alkoi nyt 500 v tauon jälkeen. Hyljettä ja mursua pyydettiin myös, kalastettiin, maalla metsästetiin karibua ja linnustettiin.
Thulen eskimot joutuivat hylkäämään yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa.
 
Tätä varhaisvaihetta luonnehtivat harppuunat, keihäät veneet, koristeltu keramiikka, hiotut liuskeikivityökalut <ref name="past">Past Worlds, sivu 27s</ref>
[[Viikingit]] saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi.
 
Thulen esieskimot vaelsivat nopeasti itään päin. Kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla [[Kanada]]n pohjoisosiin, [[Arktiset saaret|arktisille saarille]] ja [[Grönlanti]]in.
 
Aluksi kulttuuri levisi [[Nunavut]]iin, [[Kanada]]an noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-[[Grönlanti]]in. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla [[Thule]]sta etelään.
====Thulen kulttuuri ====
 
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman [[paleoeskimot|paleoeskimojen]] [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnyt hieman ennen Thulen esieskimojen saapumista. Lohdullisemman tulkinnan mukaan Thulen eskimot sulauttivat Dorsetin eskimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa. Eskimojen yhtenäinen kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Tämä viittaa thulelaisten kukistaneen dorsetilaiset väkivalloin. Eskimojen tarusto kertoo heidän ajaneen pois monesti jättiläisiksi mainitut ''tuniit''-ihmiset, jotka ehkä olivat dorsetilaisia.
{{Korjattava| Tekstin päällekkäisyydet yhdistettävä ja lähdeviitteet asianmukaistettava , teen sen piakkoin itse ...}}
Tässä tapauksessa Thulen kulttuurin leviäminen perustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden<ref>Atlas of Ancient America, sivut 45-48</ref>, Thulelaisilla oli mm jousipyssyjä joita dorsetilaislla ei ollut.
Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin tyyyppisestä esdeltäjäsytä jo 100 eaa Beringin salmen tienoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi. Thulen esieskimot levisivät nopeasti itään päin.
Thulen eskimot joko sulauttivat dorsetin esimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa tai hävittivät nämä. tai Dorsetin kulttuuri tuohoutui hieman enne thulen kulttuurin ilmaantumista. Eskimojen yhtenäinne kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon.
Thulen kulttuurin leviäminen parustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden, Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli, koirarekiä. kehittyneitä harppuunoita, valaanöljylamppuja, lumi-igluja ja kymmeniä erilaisa työkaluja.
<ref>Atlas of Ancient America, sivut 45-48</ref>
varhaine Thulen kultturi 500-1100 valaan metsästyksen harppuunat, lances, veneet, koristeltu keramiikka ground slate tools (hiotut työkalut?) hylje, mursu, karibu, + kalastus ja fowling. Valastus alkoi nyt 500 v tauon jälkeen.
Thulen kulttuuri 1100-1600 erikoistunut valaanpyyntikalusto+ snow goggles, probes.. Paikallaan asuva elämäntyyli, merinisäkkäiden puyyntiä, valaan pyynti merkittäväsäs osassa.
 
Vuodsen 1100-1600 thulelaiset hankkivat merkittävän osan ravinnoistaan valaista, ja heillä oli erikoistunut valaanpyyntikalusto, ja he pyytivät muita merinisäkkäitä<ref>past sivu 273</ref>, mursuja ja hylkeitä.
<ref>Past Wordls, sivu 273</ref>
Paikallaan asuva elämäntyyli,<ref>past sivu 273</ref>
 
Arktisiin oloihin erittäin hyvin sopeutuneilla Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli ja koirarekiä.
Heillä oli kehittyneitä harppuunoita, valaisevia ja lämmittäviä valaanöljylamppuja, tuulelta suojaavia lumi-igluja, lumen aiheuttamaa häikäisyä estävät linssittömät rako-aurinkolasit ja kymmeniä erilaisia työkaluja<ref>aa, sivut 45-48</ref><ref>past sivu 273, probe(r)s </ref>.
 
Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman paleoeskimojen [[Dorsetin kulttuuri]]n, tai tämä kulttuuri oli hävinnuyt hieman ennen Thulen esieskimojen saapumista. Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi [[Labrador]]iin ja [[Baffininsaari|Baffininsaaren]] eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa [[Kanada]]n [[Arktiset saaret|arktisilta saarilta]] aiemman [[Dorsetin kulttuuri]]n. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.
 
Thulen eskimot joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin ranniloilla tuli nyt ympärivuotine merijää<ref>tarkista tämä</ref>.
 
[[Viikingit]] saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi.
 
 
31 935

muokkausta