Ero sivun ”Lakeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
kh, täyd.
Rivi 1:
[[Kuva:Liminka field 20080726 01.jpg|thumb|250px|Limingan lakeutta.]]
 
'''Lakeus''' tarkoittaa lakeaa luonnonpaikkaa, esimerkiksi peltoaukeaa tai tasankoa. MaantieteellisenäSuomalaisen maantieteilijän [[J. G. Granö]]n määrittelemänä [[maantiede|maantieteellisenä]] terminä sillä tarkoitetaan aluetta, jossa korkeuserot ovat yli 5, mutta alle 10 metriä. Alue, jossa korkeuserot ovat alle 5 metriä, on [[tasanko]], ja alue, jossa ne ovat 10 &ndash; 50 m, on mäkimaa.<ref name=Kalliola>Reino Kalliola: Kotimaa, s. 27. WSOY 1973 (8. painos), ISBN 951-0-00869-9</ref><ref name=Fokus>Otavan iso Fokus, 8. osa, art. Suomi, s. 4011. Otava 1974, ISBN 951-1-01521-4</ref>
 
Sanaa lakeus voidaan käyttää myös meren- tai järvenselästä<ref>'''lakeus'''40 lakea luonnonpaikka, kenttä, (pelto)aukea, tasanko; myös meren- t. järvenselästä. ''Silmänkantamaton lakeus. Lumi-, vesilakeus. Tien molemmin puolin levittäytyvä peltolakeus. Pohjanmaan lakeudet''.MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0</ref>.
Rivi 7:
Suomessa suurimmat lakeudet ovat [[Pohjanmaa]]lla, ja usein lakeudella tarkoitetaankn nimenomaan Pohjanmaan tasaisia peltomaisemia. Laajoja lakeuksia Suomessa on myös [[Satakunta|Satakunnassa]], koillisessa [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomessa]] ja [[Lounais-Häme]]essä, missä ne ulottuvat [[Pori]]sta [[Forssa]]n seudulle saakka. Pienempiä lakeuksia on myös esimerkiksi [[Itä-Uusimaa|Itä-Uudellamaalla]] ja [[Kymenlaakso]]ssa.<ref name=Kalliola /><ref name=Fokus />
 
Kirjailijoista Pohjanmaan lakeusmaisemaa ja sen ihmisiä on kuvannut teoksissaan runsaasti [[Antti Tuuri]] (s. 1944).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/kotimaiset/lakeudenkutsu9711.html | Nimeke = Alkuluku: Antti Tuuri: Lakeuden kutsu | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = Marraskuu 1997 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 16.9.2008 }}</ref> [[Maalaustaide|MaalaustaiteenMaalaustaiteessa]] puolella lakeuksien kuvaajana on tullut tunnetuksi erityisesti [[Liminka|liminkalainen]] taidemaalari [[Vilho Lampi]] (1898-1936) ja [[Valokuvataide|valokuvataiteen]] saralla lakeuden kulttuurimaiseman kuvaamista on pyrkinyt edistämään Lakeuden luontovalokuvaajat ry.<ref name=Junttila>{{Kirjaviite | Tekijä = Junttila, Marja | Nimeke = Vilho Lampi 1898-1936 | Vuosi = 1998 | Kappale = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjoinen/Ars Nordica | Tunniste = ISBN 951-749-312-6 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.llk.fi/ | Nimeke = Lakeuden luontokuvaajat | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lakeuden luontokuvaajat | Viitattu = 16.9.2008}}</ref> Lakeusmaiseman kuvaaminen oli keskeisessä osassa myös [[Paavo Rintala]] (1930-1999) vuonna 1959 ilmestynessä Vilho Lammen elämästä kertovassa romaanissa ''Jumala on kauneus''.<ref name=Kaleva >{{Lehtiviite | Tekijä = Kaisu Mikkola | Otsikko = Nuori Rintala loi Lampi-myytin | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = | Vuosikerta = 1998 | Numero = 19.7.1998 | Sivut = 11 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = }}</ref>
 
Tunnettuihin lakeuden maamerkkeihin kuuluu [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] (1898-1976) [[Seinäjoki|Seinäjoelle]] suunnittelema kirkko- ja seurakuntakeskus [[Lakeuden Risti]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/matkailu/aalto/lakeuden_risti-_kirkko_ja_seurakuntakeskus_.html | Nimeke = Lakeuden Risti: kirkko (1957-1960) ja seurakuntakeskus (1965-1966) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Seinäjoen kaupunki | Viitattu = 16.9.2008 }}</ref>
Rivi 16:
 
==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lakeus