Versio 21. helmikuuta 2009 kello 20.31 muokkaa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 388 muokkausta lähdekorjaus: Pietiläinen 2004, ei "Pietilä 2004" ← Vanhempi muutos		Versio 5. marraskuuta 2009 kello 10.59 muokkaa kumoa Svallis (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 956 muokkausta Artikkelia laajemmaksi Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Syytinki''' eli '''kiinteistöeläke''' on [[kiinteistö]]n kaupan yhteydessä toteutettu [[sopimus]] ''asumisoikeudesta''. Syytinki takaa myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle. Yleinen on sellainen sopimus, jolla [[maatila]]n omistaja luovuttaa tilan lapselleen ja tämän puolisolle, ja pidättää itselleen ja puolisolleen elinaikaisen elatuksen eläkkeenä kiinteistöstä.<ref> Fagerström s. 18.</ref> ==Yleistä== Syytinkisopimuksella myyjälle tai myyjille määritetään yleensä heidän elinikänsä kestävä asumisoikeus jollakin osaa kiinteistöä. Syytinki voi olla myös määräaikainen, ja siihen saattaa liittyä myös muita suoritteita, esimerkiksi asunnon sähkö ja lämpö, ruokailuja tai palveluita.<ref name="pie">Pietiläinen 2004</ref> Syytinki on ollut ''[[maatalous\|maatalouden]] [[perinne\|perinteinen]] [[eläke]]muoto''.<ref name="pie" /> Sopimalla syytingistä luopuja on osaltaan voinut rahoittaa tilakauppaa esimerkiksi [[sukupolvenvaihdos]]tilanteessa antamalla lapselleen [[laina]]n, jota tämä maksaa takaisin eläkkeen muodossa. Kauppahinta maksetaan yleensä osaksi rahana, osaksi eläkkeenä.<ref> Fagerström.</ref> Toisaalta hän on samalla varmistanut itselleen asumisturvan ja ehkä elannonkin vanhuudenpäivien varalle. Perinteisessä maatalousyhteisössä vanhemmat ovat jääneet syytingin turvin tilalle asumaan ja työskentelemään.<ref name="pie"/> Tilan ostajalle syytinki on tietynlainen riski, sillä syytinginsaajan elinajasta riippuu, kuinka kauan eläkettä tulee suorittaa.<ref>Fagerström s. 20.</ref> Syytinkikauppa on yleensä alihintainen maatilan luovutus ja nimenomaan alihintaiseksi tarkoitettu. Kaupalla tilan omistavat vanhemmat luovuttavat tilan yhdelle lapselleen jo elinaikanaan. Kauppahinnan rahana maksettava osuus menee tavallisesti ostajan sisaruksille, joille sen katsotaan olevan perittävältä saatua [[ennakkoperintö]]ä. Järjestelyyn saattaa liittyä muiden sisarusten [[perinnöstä luopuminen]] osittain tai kokonaan. Tällöin kauppahinta on samalla [[lakiosa]]n vastike. Kun sukupolvenvaihdos tapahtuu molempien vanhempien elinaikana, ei tila joudu [[perikunta\|perikunnan]] haltuun, mikä olisi huolestuttava tilanne tilanpidon jatkuvuuden kannalta.<ref>Fagerström s. 20–21.</ref> Syytingin tarkoituksena on säilyttää maatila suvun hallussa. Usein sovitaan, että syytinki nousee kaksin-, jopa kolminkertaiseksi, jos tila siirtyy vieraalle. Tilaa on myös vaikea hyötymistarkoituksessa myydä, sillä vieras ei mielellään osta syytinkirasitteista tilaa. Toisinaan syytinkisopimukseen liitetään ehto, että osa kauppahinnasta on luovutettava syytinkiläiselle, jos tilan ostaja myy sen syytinkiaikana edelleen. Vieraan kanssa solmittu syytinkisopimus on harvinainen, sillä vanhemmat haluavat siirtää tilan lapselleen.<ref>Fagerström s. 22.</ref> ==Syytinkijärjestelmä eri maissa== Rivi 12 ⟶ 16: ==Lähteet== * Riitta Fagerström: Syytingin tarpeellisuudesta, sisällön muuttumisesta ja sisällön muuttumiseen johtaneista syistä. Teoksessa ''Maaseutuoikeus'', Suomen ympäristöoikeustieteen seuran julkaisu 13, 1989, ISBN 951-754-793-5. * {{Kirjaviite \| Tekijä= Seppo Pietiläinen\| Nimeke= Viljelijän luopumisturva. Miten luopumiseläke luotiin ja sukupolvenvaihdoseläke syntyi 1971–1974.\| Selite= s. 97–98\| Julkaisija=Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela\| Vuosi= 2004\| Tunniste= ISBN 952-5275-20-5}} (Julkaistu myös [http://www.mela.fi/Julkaisut/Viljelijan_luopumisturva.pdf internetissä]) ===Viitteet=== <references/>

Ero sivun ”Syytinki” versioiden välillä