Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix, typot |
|||
Rivi 1:
[[Kuva:Rekonstruierte Kreisgrabenanlage2.jpg|thumb|right|200px|Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen [[Ennallistaminen|ennallistus]] Itävallassa]]
'''Ympyräkaivannot''' ("Rondelit") olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Ne muistuttavat [[Stonehenge]]ä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin [[megaliitti]]aikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa
Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin
seuraajakulttuureihin joita olivat
Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja".
Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa
== Itäiset ympyräkaivannot ==
Rivi 12:
[[Kuva:Goseck-2.jpg|thumb|right|200px|Goseckin ympyrän kartta]]
Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui [[Saksa]]sta [[Slovakia]]an, [[Tšekki]]in, [[Itävalta]]an, Sloveniaan ja [[Kroatia]]an. Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin. Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.
Ympyräkaivantojen (saksaksi ''Kreisgrabenanlagen'') rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle [[Unkari]]sta ja [[Serbia]]sta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.
Rivi 23 ⟶ 19:
-->
Noin 5000 eaa
<!--
Rivi 29 ⟶ 25:
http://www.hardav.co.uk/MA%20-%20HTML/chapter%203.htm
-->
Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elanto henkittiin
Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. [[Leipzig]]istä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä [[Aythra]]sta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista [[Goseckin ympyrä]] [[Saksi-Anhalt]]issa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva<!-- tarkista missä kumpu on--> kumpu liittyy monumenttiin.
Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista. Samantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.
<!--
Rivi 58 ⟶ 50:
-->
<!--
Circular Ditches were constructed during the Lengyel Culture of the Middle Neolithic Age; they consist of 1-3 concentrical circular ditches (up to 10 m broad and 6 m deep) with a total diameter of between 45 and 145 m. Circular ditches were discovered in particular in the Weinviertel region by means of aerial photography. Double circular ditches were researched near Friebritz southeast of Laa an der Thaya and in Kamegg near Gars am Kamp.
Rivi 71 ⟶ 61:
-->
== Läntiset ympyräkaivannot==
Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa oli muun muassa Englannissa, [[Ranska]]ssa, [[Belgia]]ssa, Saksassa, [[Italia]]ssa, [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannissa]] ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia
▲[[Belgia]]ssa, Saksassa, [[Italia]]ssa, [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannissa]] ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei pidä sekoittaa myöhemmin rakennettuihin, esimerkiksi rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat mahdollisesti temppeleitä.
== Muutamia ympyräkaivantoja ==
Rivi 122 ⟶ 109:
Retrieved from "http://en.wikipedia.org/wiki/Causewayed_enclosure"
-->
<!--Circular ditches,Causewayed enclosure -->
== Lähteet ==
Rivi 133 ⟶ 119:
*[http://antiquity.ac.uk/projgall/kvet/index.html Index]
*[http://www.helsinki.fi/%7Eridderst/goseck_web_ridderstad2008.htm Marianna Ridderstad: Maailman vanhin observatorio]
[[Luokka:Kivikausi]]
|