Ero sivun ”Nivalan konikapina” versioiden välillä

 

== Taustaa ==

Vuoden [[1929]] [[Vuoden 1929 pörssiromahdus|pörssiromahdus]] aiheutti maailmanlaajuisen [[lama (talous)|talouslama]]n. Tämä näkyi [[Suomi|Suomessa]] muun muassa siten, että kaupunkiväestön [[ostovoima]] heikkeni viennin vaikeuksien alettua vaikuttaa myös kotimaan talouteen. Tämä puolestaan heikensi maatalousvaltaisilla alueilla sadosta ei saatu kunnon hintaa, joten [[pankki|pankeille]] velkaantunut viljelijäväestö joutui vaikeuksiin ja näki jopa [[nälkä]]ä. Ongelmaksi muodostuivat deflaatio-oloissa korkeaksi jäävät reaalikorot, jotka olivat osaltaan vaikeuttamassa maaseudun velanmaksukykyä aiheuttaen pakkohuutokauppoja. Myös talollisten kasaantunut ahdinko heijastui maaseututyöväkeen viennin metsäteollisuudelle aiheuttamien vaikeuksien lisäksi. Tilanne näkyi eri puolilla maata niin sanottuina pulaliikkeinä ja radikalismina. Vahvasti maito- ja myös metsätaloudesta elävästä [[Pohjois-Pohjanmaa]]n [[Nivala]]sta tuli yksi tapahtumapaikka monien vähemmän kuuluisien tapahtumien joukossa.

 

== Tapahtumat ==

Kun alueella huhuttiin liikkuvan tarttuvaa [[hevonen|hevosten]] [[näivetystauti]]a, eläinlääkärit määräsivät paljon eläimiä lopetettavaksi, vaikka varmoja tautitapauksia oli todettu vain Lapin läänissä. Haapaveden piirieläinlääkärinä toiminut jääkärieläinlääkintämajuri Kaarlo Engelvuori määräsi myös nivalalaisen pienviljelijän Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamman kesällä [[1932]] lopetettavaksi näivetystaudin vuoksi, vaikka tämä kärsikin mitä ilmeisimmin vain [[aliravitsemus|aliravitsemuksesta]], joka johtui sen vuoden huonosta sadosta. Lisäksi tamma kantoi varsaa. Engelvuoren sihteerinä toimineen nivalalaisen mukaan paikkakunnalla uskottiin ratkaisussa olleen mukana myös paikallispoliittisia näkökohtia.

 

Kylän väki ymmärsi tilanteen, eikä tammaa lopetettu. Kun Ruuttunen sitten määrättiin eläinrääkkäyksestä pidätettäväksi ja [[Oulu]]un vietäväksi, oli Nivalan asemalle [[10. kesäkuuta]] [[1932]] kerääntynyt huomattava määrä pulaliikkeeksi järjestäytyneitä pitäjäläisiä vastustamaan pidätystä. Noin 200 hengen väkijoukko mukiloi epäsuosittua [[vallesmanni]] Bertil Vahlgrenia ja muita poliiseja. Ruuttusen oli määrä mennä kärsimään vankeuteen 40 päiväsakkoa, jotka hän oli kieltäytynyt maksamasta perusteettomana pitämästään pidätyksestä. [[Nimismies]] ei onnistunut suorittamaan pidätystä, vaan väkijoukko kuljetti Ruuttusen pois asemalta pyörän tavaratelineellä.

 

 

Yli 200 miestä, naista ja lasta pidätettiin kapinahenkisinä ja kahdeksan heistä sai kahden vuoden [[kuritushuone]]tuomion. Presidentti [[Pehr Evind Svinhufvud|Svinhufvud]] armahti heidät kuitenkin vuoden 1933 jouluksi. Tamma Hilppa eli vuosia tapauksen jälkeen.

<references/>

 

[[Luokka:Itsenäisen Suomen historia]]

[[Luokka:Oikeustapaukset]]

[[Luokka:Kapinat]]