Ero sivun ”Leo Lähteenmäki” versioiden välillä

'''Leo Ludvig Lähteenmäki''' ([[8. kesäkuuta]] [[1907]] [[Tampere]] – [[16. lokakuuta]] [[1982]] [[Helsinki]]) oli suomalainen näyttelijä. Tampereen ja Helsingin näyttämöillä vaikuttanut taiteilija oli mukana myös yli neljässäkymmenessä elokuvassa vuosina [[1928]]–[[1962]]. Lähteenmäki sai [[Pro Finlandia]] -mitalin vuonna [[1958]].

Lähteenmäen taiteellinen ura alkoi [[Tampereen Teatteri]]ssa, jossa hän työskenteli [[Eino Salmelainen|Eino Salmelaisen]] johtajakaudella [[1925]]–[[1934]]. Hän oli yksi viidestä tulokkaasta, jotka Salmelainen otti TT:n palvelukseen kautensa alussa. Lähteenmäen varhaisia rooleja olivat muun muassa Hölmölän ruusun sulhanen [[Larin-Kyösti]]n komediassa ''[[Aarteenetsijät]]'', jota TT esitti nimellä ''[[Viisauden kaivo]]'' (ensi-ilta [[23. syyskuuta]] 1925), prinssin osa näytelmässä ''[[Tuhkimo]]'' (kevät [[1926]]) sekä nuoren hurmaajan osa [[Georg Kaiser]]in jälkiekspressionistisessa näytelmässä ''[[Oopperapalo]]'' (syksy 1926). [[Emmerich Kálmán]]in operetissa ''[[Sirkusprinsessa]]'' hän muodosti yleisön rakastaman subrettiparin [[Sirpa Tolonen| Sirpa Tolosen]] kanssa. [[Minna Canth]]in ''[[Anna Liisa]]ssa'' vuonna [[1931]] Lähteenmäellä oli Mikon rooli, nimiosa oli [[Anni Hämäläinen| Anni Hämäläisellä]], jonka kanssa Lähteenmäki niin ikään muodosti TT:ssa erään tähtiparin.

Vuonna 1934 Lähteenmäki siirtyi [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatteriin]], joka oli aloittanut toimintansa edellisenä vuonna. Siellä hän muodosti suositun komediatrion aviopari [[Siiri Angerkoski| Siiri]] ja [[Kaarlo Angerkoski| Kaarlo Angerkosken]] kanssa. Kolmikon yhteistyö alkoi jo Tampereen Teatterissa. Lähteenmäki oli Angerkoskien tyttären kummi. Myöhempinä vuosina hän tulkitsi muun muassa komediassa ''[[Edvardin lapset]]'' yhtä näytelmän kolmesta isästä. Kuten monet muut aikansa näyttelijät, myös Lähteenmäki oli mukana suosituissa [[Niskavuori]]-näytelmissä. ''[[Niskavuoren Heta]]ssa'' hän tulkitsi Lammentaustan Santeria.

Toukokuussa [[1936]] Lähteenmäki vieraili [[Tampereen Työväen Teatteri]]ssa [[Vappu Elo]]n lahjanäytännössä ''[[Shirasin prinssi]]''. Marraskuussa [[1949]] hän vieraili taasen saman teatterin komediassa ''[[Huhtikuu tulee]]'' toimittaja Huhtikuuna. [[Mika Waltari]] oli alkujaanalkuaan kirjoittanut Huhtikuun roolin Lähteenmäkeä ajatellen. [[Toinen maailmansota| Toisen maailmansodan]] aikana hän näytteli muun muassa hupailussa ''[[Palvelukseen halutaan]]''. [[Puolustusvoimien viihdytystoimisto]]n tuotantoa ollut näytelmä kiersi kesällä [[1944]] Suomen [[varuskunta| varuskunnissa]] ja sairaalasaleissa.

Leo Lähteenmäen elokuvaura käsittääkäsitti lähinnä sivurooleja. Debyytti valkokankailla oli vuonna [[1928]] valmistunut [[Uuno Eskola]]n hiihtourheiluaiheinen [[mykkäelokuva]] ''[[Lumisten metsien mies]]'', josta on säilynyt vain pieni pätkä. Tampereen lähistössä kuvatussa elokuvassa oli mukana kuusi muuta Tampereen Teatterin näyttelijää, pääosa oli teatterin ulkopuolisella [[Viljo Hurme]]ella. Huonosti menestynyt elokuva vei Eskolan yhtiön, ''Aquilan'' konkurssiin. Elokuvassa ''[[Mies Marseillesta]]'' ([[1937]]) Lähteenmäellä on pääosa tekniikan ylioppilaana. Iskelmäelokuvassa ''[[SF-paraati]]'' (1940) hän näyttelee polyteekkari Leo Paalua ja elokuvassa ''[[Rykmentin murheenkryyni]]'' ([[1938]]) hän tulkitsee maisteri Lauri Auermaata.

Toisen maailmansodan aikana Lähteenmäellä oli kysyntää keskeisiin osiin muun muassa elokuvissa ''[[Ketunhäntä kainalossa]]'', ''[[Totinen torvensoittaja]]'', ''[[Poikamies-pappa]]'' ja ''[[Maskotti (elokuva)| Maskotti]]''. [[1950-luku|1950-luvulla]] hän näytteli esimerkiksi ''[[Niskavuoren Heta]]'' -elokuvassa Lammentaustan Santeria, joka oli hänelle tuttu hahmo myös teatterin puolelta. Lähteenmäen viimeinen elokuvaosa on työnjohtaja Järvelä [[Edvin Laine]]en ''[[Pinsiön parooni]]ssa'' vuodelta [[1962]] ellei varsinaiseksi elokuvaosaksi katsota pienehköä avustajatehtävää osin Suomessa kuvatussa ''[[Tohtori Zivagossa]]''. LeoLähteenmäen Lähteenmäkinäyttelemä henkilö estää kirveellä uhaten [[Omar Sharif]]in esittämäntulkitseman nimihenkilön pääsyn kellarin suojaan. Sen jälkeen Lähteenmäki oli mukana vielä useissa teatterikappaleissa.

*[[Panu Rajala|Rajala, Panu]]: Tunteen tulet, taiteen tasot, 2004, ISBN 952-99437-0-9