Ero sivun ”11. divisioona (talvisota)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 135:
[[16. helmikuuta]] suomalaisjoukot valmistautuivat aloittamaan vetäytymisensä kohti väliasemaa saamansa käskyn mukaisesti. Neuvostojoukkojen aiheuttama paine johti kuitenkin '''Kyyrölän lohkolla''' 4. Prikaatiin kuuluneen Er.P 4:n joukkojen irrottautumiseen suunniteltua aiemmin kello 15:ta aikoihin. Tämän vuoksi divisioonan esikunnan oli annettava yleinen vetäytymiskäsky kello 18 ja divisioonan joukot aloittivat vetäytymisensä uusiin taisteluasemiin. Vetäytyminen sujui tehtyjen suunnitelmien mukaan puna-armeijan häiritsemättä suomalaisten toimia (lukuun ottamatta osia 4. Prikaatin joukoista joihin kohdistui lähes jatkuvaa painetta), itse asiassa jopa kosketus neuvostojoukkoihin kadotettiin yön aikana divisioonan päävoimien alueilla. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 s.176</ref>
 
[[Kuva:Sk_10_inside_beds_Winter_War.png|thumb|left|200px|[[Väliasema]]ssa 11. Divisioonan joukoilla oli käytettävissään pääosin linnoitetut asemat, Salmenkaidan lohkolla oli jopa runsaasti betonista rakennettuja ns. kestolinnoituslaitteita. Kuvassa betonisen linnoituslaitteen majoitustiloja. KuvaSummankylä Summankylästä10 - korsusta.]]
2. Divisioona ryhmittyi uuteen taisteluasemaansa siten, että sen oikealle sivustalle Muolaanjärven ja Äyräpäänjärven väliselle kannakselle ryhmittyi 4. Prikaati. Keskellä divisioonan lohkoa Äyräpäänjärven luoteisrannan puolustuksesta vastasi JR 4 ja Salmenkaitajoen koillisrannan puolustuksessa divsioonan vasemmalla sivustalla oli JR 6. Divisioonan reserviksi ryhmittyi JR 5 Äyräpäänjärven pohjoispuolelle. Tässä vaiheessa divisioonan joukkoja vastassa todettiin olevan puna-armeijan 136., 8. ja 17. [[Neuvostoliiton divisioonat talvisodassa|Divisioonat]]. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 s.178</ref>
 
Rivi 156:
Jo ennen väliasemasta suoritettua irtautumista oli 2. Divisioonan osalta tehty suunnitelmat sen jakamiseksi kahteen osaan. Vetäytymisen alettua suunnitelma toteutettiin siten, että divisioonan esikunnan johdossa JR 4 ja JR 6 siirtyi Vuoksen itäpuolelle ja alistettiin samalla [[Suomen III armeijakunta (talvisota)|III Armeijakunnalle]]. Divisioonan vastuualueeksi tuli noin 23 kilometriä leveä lohko [[taka-asema]]ssa Kaupinsaaren ja Vuosalmen välillä. III Armeijakunna alistettujen joukkojen tila oli lähinnä surkea taisteluiden aiheuttaman jalkaväen harvenemisen, varusteluiden kulumisen ja etenkin sen syyn vuoksi, että divisioonan huoltamiseen ja johtamiseen tarkoitetut yksiköt oli ohjattu I AK:n alueelle. 27. helmikuuta suoritettuun alistamiseen liittyvässä puhelinraportissa todettiinkin yksiselitteisesti: "Tänään elämme vielä, huomenna on täysi hätä ja ylihuomenna 2. Divisioonaa ei ole olemassa ellei apua joka suhteessa saada III AK:sta." <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 s. 281</ref>
 
[[Kuva:Winter_war.jpg|thumb|200px|Divisioona joutui käymään taisteluitaan ennalta varustamattomissa asemissa, joten kuvan kaltaiset tilapäiset asemat tulivat tutuiksi.]]
Divisioonan tuleva taistelumaasto oli käytännössä linnoittamaton, koska alueella ei ennakkosuunnitelmien mukaan olisi pitänyt käydä taisteluita. Vuosalmen seutu avasi kuitenkin neuvostojoukoille tien koko III Armeijakunnan sivustaan ja selustaan. Tämän vuoksi armeijakunnan komentaja kenraalimajuri [[Paavo Talvela]] oli antanut käskyn irrottaa Taipaleen lohkolta everstiluutnantti [[Hannu Laurila]]n komentaman JR 23:n, joka tiedustelikin taisteluasemansa Vuosalmelta. Rykmentti alistettiin 27. helmikuuta 2. Divisioonalle ja se oli ryhmittyneenä seuraavana päivänä asemaansa Vuosalmen länsipuolella oleville harjanteille Kylä-Paakkolan ja Äyräpään välillä noin 10 kilometriä leveälle lohkolleen. Taisteluaseman sijoittaminen sillanpäähän Vuoksen länsirannalle johtui alueella olevista harjanteista, joilta voitiin hallita koko seutua (myös joen itärannan olevia alavia peltomaita). Harjannemaastossa olevien asemien selkäpuolella, vain muutaman sadan metrin päässä oli siis leveä joki. Puolustusasema ei siis vaikuttanut kovinkaan helpolta puolustaa. Taipaleen lohkolta siirrettiin helmi-maaliskuun vaihteessa myös JR 63 divisioonan alueelle. <ref>Sotatieteen laitos: "Talvisodan historia" osa 2 s. 282</ref>