Ero sivun ”Kveenit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Kven.jpg|thumb|280px| Kveenien asuinalueita.]]
{{lähteetön}}
'''Kveenit''' on vanha nimitys, joka nykyisin yhdistetään Pohjois-[[Norja]]n suomenkieliseen vähemmistöön
Kveeni-sana on esiintynyt joidenkin pohjoisessa Fennoskandiassa asuneiden tai liikkuneiden ihmisryhmien nimityksenä viimeistään [[viikinkiaika|viikinkiajalla]]. Muinaisten kveenien yhteys nykyisiin kveeneihin on enintään välillinen. Nykyiset kveenit ovat Pohjois-Norjaan eli ''[[Ruija]]an'' (Finnmark) 1700- ja 1800-luvuilla pääasiallisesti [[Tornionjokilaakso]]sta, [[Peräpohjola]]sta ja [[Lappi|Lapista]] muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Tästä väestöryhmästä käytetään joskus myös nimitystä ''Ruijan suomalaiset'' sekä ''Norjan suomalaiset''. Kveeni-sana ei ole väestön oma perinteinen nimitys itselleen, vaan Norjan viranomaisten käyttämä nimitys suomenkielisestä väestöstä. Kveenit on hyväksytty Norjassa kansalliseksi vähemmistöksi, mutta silti kaikki suomalaissukuiset eivät pidä kveeni-nimityksestä. Nykyään kveeni-sana kuitenkin koetaan yhä useammin väestöryhmää määrittelevänä neutraalina ja selvänä nimityksenä. Kveenikokouksissa kveenit ovat päätyneet pitämään itseään alkuperäiskansana. He ovat myös hakeneet alkuperäisväestön statusta sitä kuitenkaan saamatta.
== Kveenikäsitteen historiaa ==
Käsitteenä ''kveeni'' on paljon nykyistä kveenivähemmistöä vanhempi. Kirjallisissa lähteissä on puhuttu kveeneistä ja [[Kvenland|Kvenland-]]maasta jo yli tuhat vuotta. [[Viikinki]] Ottarin säilyneessä matkakuvauksessa 800-luvulta mainitaan kveenit (''
Historiantutkimuksessa muinaiset kveenit ovat olleet monien tulkintojen ja spekulaatioiden kohde. Nykyisin heidän yleensä otaksutaan olleen Lounais-Suomen alueelta tulleita eränkävijöitä, myöhemmässä vaiheessa Perämeren alueen jokilaaksojen suomalaisia uudisasukkaita.<ref>Vahtola, Jouko: ''Tornion- ja Kemijokilaaksojen asutuksen synty''. Studia Historica Septentrionalia 3. Rovaniemi 1980.</ref><ref>Julku, Kyösti: ''Kvenland - Kainuunmaa''. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen; Oulu 1986</ref> 1600- ja 1700-luvuilla norjalaiset kutsuivat kveeneiksi Tornion- ja Kemijokilaakson suomalaisia.
1700- ja 1800-luvuilla kveeni-nimitys siirtyi tarkoittamaan Norjalle kuuluvalle Jäämeren rannikolle muuttaneita suomalaisiirtolaisia. Norjalaistamiskaudella, joka jatkui 1870-luvulta aina toiseen maailmansotaan saakka, kveeni-sanalla oli negatiivinen merkitys ja nykyäänkin se saatetaan mieltää sellaiseksi. Toisen maailmansodan jälkeen nimityksen käyttö on vaihdellut ja sen tarkoituksesta on keskusteltu. On kiistelty esimerkiksi siitä, lasketaanko suomalaisen ja norjalaisen yhteinen lapsi kveeniksi.
== Kveeniväestön synty ja kehitys ==
| |||