Ero sivun ”Astronominen yksikkö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei saa arvoa 1 vaan 4π² . Voidaan johtaa gravitaatiolain avulla tai laskea myös numeerisesti. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Merkitty lähde, josta löytyi parikin määritelmää, mutta ei vuonna 1976 vahvistetuksi mainittua. |
||
Rivi 1:
'''Astronominen yksikkö''' eli '''tähtitieteellinen yksikkö''' (lyhenne '''AU''', {{k-en|Astronomical Unit}}) on alkuperäisen määritelmän mukaan [[Maa]]n keskietäisyys [[Aurinko|Auringosta]]
▲'''Astronominen yksikkö''' eli '''tähtitieteellinen yksikkö''' (lyhenne '''AU''', {{k-en|Astronomical Unit}}) on [[Maa]]n keskietäisyys [[Aurinko|Auringosta]]{{Lähde|25. toukokuuta 2009|en-wikin mukaan ei ole täsmälleen sama}} eli noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Maapallo kiertää siis Aurinkoa keskimäärin yhden astronomisen yksikön etäisyydellä. Astronominen yksikkö vastaa 4,84·10<sup>-6</sup> [[parsek]]ia tai 1,581·10<sup>-5</sup> [[valovuosi|valovuotta]] tai noin 215 Auringon sädettä.
Koska Maan etäisyyttä Auringosta ei aivan tarkkaan tunneta, määriteltiin vuonna [[1968]], että astronominen yksikkö on tarkalleen 1,496 ·10<sup>11</sup> metriä. Tällöin Maan radan [[ellipsi#isoakseli|isoakselin]] puolikas on hieman enemmän kuin 1 AU. Vuonna [[1984]] yksikkö määriteltiin vielä uudestaan:
1 AU = 1,495 978 70 · 10<sup>11</sup> m.<ref name=Ursa21>Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen: Tähtitieteen perusteet, s. 163-164, Ursan julkaisuja nro 21, Valtion painatuskeskus 1984, ISBN 951-859-367-1</ref>
== Käyttötarkoitus ==
Rivi 6 ⟶ 9:
Astronominen yksikkö on lähinnä [[tähtitiede|tähtitieteessä]] käytetty metripohjaiseen [[SI-järjestelmä]]än kuulumaton [[pituus|pituuden]] mittayksikkö. Kun mitattavat pituudet kasvavat niin suuriksi, ettei [[metri]]en käyttö ole enää järkevää, voidaan siirtyä astronomisiin yksiköihin.
[[Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni]] (IAU) määritteli vuonna [[1976]] astronomisen yksikön siksi etäisyydeksi Auringosta, jolla hiukkanen kiertäisi häiriöttä 365,2568983 päivässä.{{lähde}} Näin ollen yksi astronominen yksikkö on tarkoin 149 597 870,691 kilometriä eli [[tieteellinen merkintätapa|tieteellisesti merkiten]] 1,49597870691·10<sup>8</sup> kilometriä eli
SI-yksikkönä 1,49597870691·10<sup>11</sup> metriä. Tähtitieteessä käytetään astronomista yksikköä myös siksi, että käytettäessä yksikköä AU pituudelle, sideeristä [[vuosi|vuotta]] ajalle ja [[Auringon massa]]a massalle, [[gravitaatiovakio]] G saa arvon <math>4\pi^2</math>.<ref name=Ursa21 /> Koska gravitaatiovakio on yksi epätarkimmin tunnetuista luonnonvakioista, saadaan laskentatarkkuutta [[taivaanmekaniikka|taivaanmekaniikkaan]] liittyvissä laskutoimituksissa parannettua.
== Viitteet ==
{{viitteet}}
[[Luokka:Pituusyksiköt]]
| |||