Ero sivun ”Espoo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuninkaantietä kutsuttiin aiemmin myös Suureksi rantatieksi |
Espoon kylä ei sijainnut Espoonjoen varrella vaikka August Ramsay teoksessaan niin väitti - Ramsay kertoo joen saavaan alkunsa Nuuksion Pitkäjärvestästä, kun taas Espoonjoki saa alkunsa mm. Bodomista |
||
Rivi 64:
Espoon nimi viitannee joennimeen (''Espå'' / ''Espåå''), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on ''äspe''). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna [[1431]]. Espoon vaakunassa esiintyvä kruunu viittaa Espoon [[kuninkaankartano]]on, ja [[hevosenkenkä]] puolestaan viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijainneella pitäjällä oli. Monin paikoin Espoon teistä on jäljellä Kuninkaantien [[keskiaika]]ista linjausta.
Alkuperäinen Espoon kylä sijaitsi Gumbölen- ja Mankinjokien risteämän vaiheilla nykyisen Espoon kartanon paikkella. August Ramsay puhuu teoksessaan Espoonjoesta, mutta kertoo kylän sijainneen "Nuuksion Pitkäjärvestä Espoonlahteen virtaavan joen varrella" joten kysymyksessä olevan joen täytyy olla Gumbölenjoki.<ref>August Ramsay: Espoo – Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1500-luvulla (1984); ISBN 951-857-033-7</ref>
Espoon seurakunta itsenäistyi [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] kappelista vuonna [[1458]]. Tämän tapahtuman katsotaan olevan Espoon perustamisvuosi, joten vuonna 2008 vietettiin Espoon 550-vuotisjuhlia. [[Espoon kirkko|Espoon harmaakivikirkon]] vanhimmat osat ovat [[1480-luku|1480-luvulta]]. Se on yksi pääkaupunkiseudun vanhimmista säilyneistä rakennuksista, joskin [[Pyhän Laurin kirkko (Vantaa)|Helsingin pitäjän kirkko]] on hieman vanhempi. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
| |||