Ero sivun ”Älykkyysosamäärä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ÄO käsitteenä liittyy kokonaissuoriutumiseen. Suoriutumisalueittain voidaan erotella, vaan ei kaikissa testeissä niin tehdä
w
Rivi 1:
[[Kuva:IQ curve.png|thumb|350px|Älykkyysosamäärän katsotaan jakautuvan ns. [[normaalijakauma|Gaussin kellokäyrän]] mukaan. Älykkyydeltään keskitasoisia on eniten, ÄO-testissä heikosti tai hyvin suoriutuvia vähemmän.]]
[[Kuva:SpearmanFactors.svg|thumb|350px|G-tekijän (g-factor; general factor) avulla voidaan selvittää henkilön eri älykkyysalueiden mediaani.]]
'''Älykkyysosamäärä''' eli '''ÄO''' on standardoidusta testistä[[älykkyystesti]]stä saatu pistemäärä, joka kuvaa testatun henkilön kognitiivisia kykyjä. Osa testeistä erottelee suoriutumista myös eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa. Älykkyysosamäärän mittaaminen liittyy psykometriseen teoriaan siitä, mitä [[älykkyys]] on. Kriitikkojen mukaan ÄO-testit ovat liian kapea-alaisia ja leimaavia, eivätkä ne mittaa esimerkiksi musikaalista tai sosiaalista lahjakkuutta. Suuri älykkyysosamäärä voi leimata lasta ja häntä voidaan painostaa liiallisiin suorituksiin kun taas tulokset alhaisesta älykkyysosamäärästä voivat saada ihmiset ajattelemaan että hänestä ei ole mihinkään.
 
[[Alfred Binet]] (1857-1911) kehitti Ranskan valtion toimeksiannosta ensimmäisen älykkyystestin v. 1903. Se koostui muutamasta kymmenestä tehtävästä, joita oli kokeiltu eri-ikäisillä lapsilla, kehitysvammaisilla ja sotilailla. Testiä käytettiin aluksi erityisopetusta tarvitsevien koululaisten seulomiseen ja kehitysvammaisten luokittamiseen.<ref>http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm Älykkyysosamäärä ja kehitysvamma</ref>