Ero sivun ”Negridinen rotu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
* ”race.” Britannica Concise Encyclopedia. Encyclopædia Britannica, Inc., 2006. Answers.com 23 Jan. 2008. http://www.answers.com/topic/race-1 ''Because all human populations today are extremely similar genetically, most researchers have abandoned the concept of race for the concept of the cline, a graded series of differences occurring along a line of environmental or geographical transition... ”Race” is today primarily a sociological designation, identifying a class sharing some outward physical characteristics and some commonalities of culture and history.''
</ref> [[Unesco]] on vuonna 1950 suositellut termistä ”rotu” luopumista ihmispopulaatioista puhuttaessa.<ref name="unesco1">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=The Race Question | Ajankohta=1950 | Osoite=http://unesdoc.unesco.org/images/0012/001282/128291eo.pdf | Julkaisija=UNESCO | Luettu=16.4. 2008 | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}}}}</ref> Myöhemmin muun muassa [[American Anthropological Association]]in ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the [[Institute of Medicine]]n mukaan [[mongolidi]]n tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.<ref name="aaa">esimerkiksi: {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=American Anthropological Association Statement on ”Race” | Ajankohta=May 17, 1998 | Osoite=http://www.aaanet.org/stmts/racepp.htm| Julkaisija=American Anthropological Association | Luettu=9.4. 2007 | Kieli= {{en}}}} ''”Physical variations in any given trait tend to occur gradually rather than abruptly over geographic areas. And because physical traits are inherited independently of one another, knowing the range of one trait does not predict the presence of others. For example, skin color varies largely from light in the temperate areas in the north to dark in the tropical areas in the south; its intensity is not related to nose shape or hair texture. Dark skin may be associated with frizzy or kinky hair or curly or wavy or straight hair, all of which are found among different indigenous peoples in tropical regions. These facts render any attempt to establish lines of division among biological populations both arbitrary and subjective.”''</ref><ref name="iom">{{Lehtiviite | Tekijä=Oppenheimer, G. M. | Otsikko=Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy | Julkaisu=Am J Public Health | Vuosi=2001 | Numero=91(7) | Sivut=1049–1055 }} ''”The Institute of Medicine (IOM) recently recommended that the National Institutes of Health (NIH) reevaluate its employment of “race,” a concept lacking scientific or anthropological justification, in cancer surveillance and other population research.”''</ref> Geenitutkimus on osoittanut geneettisen diversiteetin olevan Afrikassa suurimmillaan.<ref>[http://scienceblogs.com/geneticfuture/2009/04/massive_study_of_african_genet.php Daniel MacArthur: Massive study of African genetic diversity]</ref> Näin ollen afrikkalaisella väestöllä ei ole rodun edellytyksenä olevaa yhteistä geneettistä pohjaa.
Jotkut tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Muun muassa filosofi [[Michael Levin]] on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen käsite ja rotukäsitteen arvostelun vaikuttimena ovat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.<ref name="levin">{{Lehtiviite | Tekijä=Levin, Michael | Otsikko=The Race Concept: A Defense | Julkaisu=Behavior and Philosophy | Vuosi=2002 | Numero=30 | Sivut=21-46 | www=http://www.behavior.org/journals_BP/2002/Levin.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Kieli={{en}} }}</ref> Vuonna 1996 eräässä yhdysvaltalaisessa tieteellisessä julkaisussa mongoloidin, negroidin ja europidin kaltaisia käsitteitä käytti yli neljäsosa artikkeleista, joskin niiden esiintyvyys oli laskenut koko 1900-luvun ajan.<ref>Leonard Lieberman, Rodney C. Kirk, and Alice Littlefield, ”Perishing Paradigm: Race—1931-99”, ''American Anthropologist'' 105, no. 1 (2003): 110-13. A following article in the same issue, by Mat Cartmill and Kaye Brown, questions the precise rate of decline, but agrees that the Negroid/Caucasoid/Mongoloid paradigm has fallen into near-total disfavor.</ref> Vuonna 1985 tehdyn mielipidemittauksen mukaan ihmisrotujen olemassaoloon uskoi yli puolet biologeista, kehityspsykologeista ja fyysisistä antropologeista<ref name="Lieberman">{{Lehtiviite | Tekijä=Lieberman, Hampton, Littlefield, and Hallead | Otsikko=[http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/abstract/112759433/ABSTRACT Race in Biology and Anthropology: A Study of College Texts and Professors]| Julkaisu=Journal of Research in Science Teaching | Vuosi=1992 | Numero=29 | Sivut= 301-321}}</ref> Vuonna 1999 uusitussa kyselyssä fyysistä antropologeista enää 31 % ja kulttuuriantropologeista 20 % uskoi rotuihin biologisena käsitteenä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=How “Caucasoids”Got Such Big Crania and Why They Shrank | Ajankohta=February 2001 | Osoite=http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/rushtonpdfs/Lieberman2001CA.pdf | Julkaisija=Current Anthropology Volume 42, Number 1 | Luettu= | Kieli= {{en}} }}</ref>
| |||