Ero sivun ”Psykoanalyyttinen taiteentutkimus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 22:
Psykoanalyysiin perustuva taiteen tulkinta on herättänyt kritiikkiä kulttuurihistoriallista viitekehystä edustavien taidehistorioitsijoiden parissa. Esimerkiksi [[Ernst Gombrich]] on korostanut taiteen historiallisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta. Taiteessa on hänen mukaansa kyse opituista asioista, eikä taideteos voi välittää taiteilijan tiedostamattomia merkityksiä katsojan alitajuntaan.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>
 
Monet Freudin tulkinnat oletettujen lapsuuden kokemusten ja perhesuhteiden vaikutuksista on koettu mielivaltaisiksi. Esimerkiksi kuvailtu analyysi da Vincin orpoudesta ja sen vaikutuksista on kyseenalaistettu.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref> Monien taidehistorioitsijoiden mielestä myös psykoanalyysin käyttö postuumisti on kiistanalaista siksikin, että seksuaalliset tavat ovat olleet erilaisia Leonardon ja Freudin eläessä. Vastaavaa menetelmää on myöhemmin soveltanut psykoanalyytikko Laurie Schnieder Adams.
 
Jo Carl Gustav Jung toi esiin Freudin tulkintojen kaavamaisuuden. Ennemminkin on kyse arkkityyppisistä kollektiivisen piilotajunnan välittämistä symboleista, joita esiintyy sekä unissa että taiteessa. Unissa ne ovat Jungin mukaan enemmänkin neuvoa-antavia viestejä.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>