Ero sivun ”Tieteellinen laki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Luonnonlaki''' (joskus myös ''[[fysiikka|fysiikan]] laki'') on [[luonto|luonnossa]] esiintyvä säännönmukaisuus. Tarkemmin rajattuna se on [[luonnontiede|luonnontieteellisesti]] niin kutsutulla [[tieteellinen menetelmä|tieteellisellä menetelmällä]] selvitetty säännönmukaisuus.
'''Tieteelliset lait''' ovat vakiintuneen [[tiede|tieteen]] parhaita [[hypoteesi|hypoteeseja]] siitä, mitä luonnonlait ovat. Ne tieteelliset lait, jotka ovat [[totuus|tosia]], ovat luonnonlakeja.<ref name="Rosenberg">{{Kirjaviite | Tekijä=Rosenberg, Alex | Nimeke=Philosophy of science: a contemporaty introduction | Selite=2nd edition | Julkaisija=Routledge | Julkaisupaikka=New York, London | Vuosi=2005 | Sivu=32 | Tunniste=ISBN 0-415-34317-8}}</ref> Tieteelliset lait ovat tyypillisesti johtopäätöksiä, jotka perustuvat toistettuihin tieteellisiin [[koe|kokeisiin]] ja [[havainto]]ihin, ja jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi [[tiedeyhteisö]]ssä. Kaikkeuden toimintaa kuvaavien lakien muotoilu on eräs tieteen päämääristä. On kuitenkin enemmän tai vähemmän uskonnollisia tai poliittisia intressipiirejä
Lakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, sillä ne kaikki kuvaavat luontoa vajavaisesti ja korvataan luultavasti aina jossain vaiheessa uusilla ja tarkemmilla. Toisaalta selvästi vanhentuneet lait, kuten [[klassinen mekaniikka|klassisen mekaniikan]] lait, toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen oleellinen lakien ominaisuus on niiden ennustuskyky, eli niillä voidaan ennustaa tulevaisuuden tapahtumia jossain määrin, kun nykyinen tilanne tunnetaan. Tätä ennustamista käytetään myös luonnonlakien todenpitävyyden todentamiseen. Kolmanneksi luonnonlait ovat [[matematiikka|matemaattisia]] eli niillä kuvataan kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevien asioiden välisiä säännönmukaisuuksia.
| |||