Ero sivun ”Psykoanalyyttinen taiteentutkimus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: [[Tiedosto:Reclining figure 1953-4.JPG|thumb|Frederick S. Wight tulkitsi Henry Mooren 'ontoiksi syötyjen' naishahmojen ilmentävän taiteilijan infantiilia kannibalismia ja halua pal...
 
Rivi 9:
Psykoanalyyttisen tulkinnan mukaan taideteos on sublimaatiota ja todellisen viettityydytyksen korvike. Tyydyttämättömät toiveet ruokkivat mielikuvitusta. Taiteilijat pystyvät tavallista paremmin sublimoimaan, eli muuntamaan vietti-impulssejaan henkiseksi työksi. Täten taide avaa tietä alitajuisiin mielihyvän lähteisiin. Freud näki taiteella ja unella olevan yhteisiä piirteitä, molemmat ovat visuaalisia ja kumpuavat alitajuisista toiveista.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>
 
Freud tulkitsi [[Leonardo da Vinci]]n teoksia taiteilijan lapsuuden psykodynamiikan pohjalta. Leonardon maalauksessa ''Pyhä Anna itse kolmantena'' hän näki synteesin lapsuudesta, johon kuuluivat sekä oma äiti että äitipuoli. Äidin kiihkeä rakkaus herätti Leonardossa narsistisen rakkauden itseään ja kaltaisiaan kohtaan, mutta teoksiaan hän taas kohteli kuten isänsä hylkäämällä ja jättämällä ne keskeneräisiksi. Sittemmin myytti Leonardon orpous on kyseenalaistettu ja muitakin Freudin tulkinnan piirteitä on pidetty mielivaltaisina. Käsitys lapsuuden alitajuisesta työstämisestä taiteessa on kuitenkin ollut keskeisellä sijalla tulkinnassa myöhemminkin.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen"></ref>
 
==Vaikutus==