Ero sivun ”Suomen Asianajajaliitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Velma (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Suomen Asianajajaliiton logo.svg|thumb|Suomen Asianajajaliiton logo]]
 
'''Suomen Asianajajaliitto''' (ruotsiksi {{k-sv|Finlands Advokatförbund}}) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.
 
Ainoastaan Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä "asianajaja". Asianajajaliiton jäsenyyttä hakevalta edellytetään:
-* ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM))
-* vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
-* asianajajatutkinnon suorittamista
-* asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
 
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja.
Rivi 17:
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta, eli [[hyvä asianajajatapa|hyvän asianajajatavan]] valvonnasta yhdessä [[valtioneuvosto]]n [[oikeuskansleri]]n kanssa. Asianajajaliiton jäsenten tehokas valvonta erottaakin heidän toimintansa muiden oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajan asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton valvontalautakunnalle. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
 
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]]. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
 
Suomen Asianajajaliitto on [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen Lakimiesliiton]] jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä [[ Euroopan unioni]]n asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen.
Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]].
 
Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
 
Suomen Asianajajaliitto on [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen Lakimiesliiton]] jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä[[ Euroopan unioni]]n asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen.
 
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää [[Defensor Legis]]tä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä.
 
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii [[Riitta Leppiniemi]], aiemmin tehtävässä ovat toimineet mm. [[Kari Lautjärvi]], [[Matti Manner]], [[Tomas Lindholm]], [[Pekka Sirviö]], [[Pauli Alankoja]], [[Jukka Peltonen]], [[Erkki-Juhani Taipale]], [[Erik Salvén]], [[Kaarlo Ståhlberg]] ja [[Lars Hornborg]]. Asianajajien toiminnan valvontalautakunnan puheenjohtajana toimii [[Aarno Arvela]]. Asianajajaliiton pääsihteerinä toimii Markku Ylönen.
 
Asianajajien toiminnan valvontalautakunnan puheenjohtajana toimii [[Aarno Arvela]].
 
Asianajajaliiton pääsihteerinä toimii Markku Ylönen.
 
==Aiheesta muualla==
Rivi 38 ⟶ 30:
*[http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970029 Korkeimman oikeuden päätös, jossa arvioitiin velkaantumisen vaikutusta henkilön kelpoisuuteen toimia asianajajana.]
 
==LähdeLähteet==
{{viitteet}}
* <references/>
 
==Katso myös==
Rivi 45 ⟶ 37:
 
[[Luokka:Oikeuslaitos]]
[[Luokka:Suomalaiset järjestöt]]